1. heinäkuuta 2010

pikainen vielä

Huui tänään heinäkuu!
Oli vissiin sunnuntai kun käytiin Anninan ja Pepin kanssa parin tunnin mukava hellelenkki. Peppi on nyt jo Nemoa roimasti korkeampi, hassua. Silti se on niin kevyt. Nemolla oli vihdoin taas koiraseuraa, jee.
Eilen illalla takapihalla tokoa. Paikkamakuita. Ja yritin nyt kunnolla puuttua siihen lonkkaongelmaan. Nykyään melkein aina paikkamakuun maahanmeno on suoraan lonkalle menevä. Raivostuttavaa. Itsepä olen siitä palkannut joskus ja saanut sen aikaiseksi.
No, Nemolla jälleen superhyvä vire ja into. Vapaana, broileria palkkana. Hyöri ja pyöri kierroksilla mun ympärillä, koitin vähän rauhoittaa. Perusmaiden kertailua, sitten viereltä maahanmenoja, ohjattuna, ettei menisi lonkalle. Sitten ilman ohjausta, palkkasin lonkattomista maahanmenoista. Varsinaisia makuita, ensin 30s parilla metrillä. Sitten tosi lyhyt, jättö vaan oikeastaan. Sitten vähän päälle 2min, kahden ja puolen metrin etäisyydellä, kolmella palkalla. Olen sanoinkuvaamattoman tyytyväinen. Oli niin oikeassa mielentilassa makuulle, jee. Rauhallisena makasi, ei pälyilyä tai nuuskimista, makasi vaan. Upeeta.
Loppuun vähän riehuttiin. Kerrankin tokoilu sujuu! Tänään vikat tokotreenit meidän osalta, möllit sitten parin viikon kuluttua ja kesätauko.

2 kommenttia:

  1. Miksi rauhoittelet koiraa jos sillä on kerrankin niin hyvä vire? Paikallamakuitakin tulee ottaa ennen treenejä kun koiralla on eniten energiaa (sen tulee oppia makaamaan rauhassa ja ajan kanssa se myös toimii käytännössäkin eikä ole enää vain vinkki) sekä tietysti treenien päätteeksi jos mahdollista. Nyt kun Nemolla on niin paljon virtaa niin hyödynnä sitä ;)

    VastaaPoista
  2. janessa: en itse edes tullut ajatelleeksi tuolta kantilta, hyvä kun otit tuon esille.
    nyt tosin se virta on jo kadonnut :D

    VastaaPoista