31. elokuuta 2011

i remember why i never looked back

Oltiin tänään ukun omissa möllitokoissa! Lähtö tapahtui melko extempore ja olin muutenkin kokoajan ihan kujalla, ei todellakaan mitään kisafiilistä. Koirakaan ei ihan normiterässä, ken tietää oliko vielä vähän jumissa (luultavasti).
Meitä osallistujoita mölleissä oli kaksi, Linda Aadan kanssa ja minä Nemppalaisen kanssa. Nooh, mikäs siinä! Mulla oli Nemo hyörimässä siinä ja Karita pyysi mua ekana tekemään yksilöliikkeitä, en ollut valmistautunut. Virittelin koiran ihan täysin hitsin onnettomasti hohhoh olisi voinut panostaa, tossa tilanteessa olisi kumminkin ollut mahdollisuus. Eh no can do.
Palkkasin liikkeiden välissä. Koira teki tosi huonosti töitä. En tykännyt ja Nemo varmaan huomasi. Ihme haahuilua, kontaktia ei voi pitää jne. Arvostelu oli hyvän realistinen, hyvä Karita!

Luoksepäästävyys 10
Paikallamakuu 0 2min etäisyys joku 10m, erehdyin laittamaan takapalkan. Varasti sinne maattuaan viisi sekuntia. Palautin makuulle, loppuajan pysyi hienosti.
Hihnaseuruu 8½ jär-kyt-tä-vää.
Vapaaseuruu 9 no kai vähän parempaa.
Liikkeestä maahanmeno 9 jeeee se meni maahan! Pienen vartaloavun annoin.
Luoksetulo 10 ei lähtenyt perään! Jes hieno.
Liikkeestä seisominen 7½ ööm stoppasi, mutta vierelle paluussa otti sivuaskelia ja kävi istumaan, joku uus kiva juttu?
Hyppy 8 hyppäsi hyvin, annoin seisomiskäskyn viiveellä, se seisoi, mutta liikku roimasti kun kiersin viereen.
Kokonaisvaikutus

Joo heh heh kun meitä kaksi vaan oli, Nemppa voitti. Onhan se mukava voittaa, en tiedä, en itse vaan tykännyt yhtään koiran menosta. Ja omassa touhussakin oli parantamista, enemmän kehuja jne. Pisteitä yhteensä 151,5. Ei siis edes ykköstulosta, mutta eipä mitään, kiva tämmönen yllätyssynttärilahja mulle tää voitto. Nemolainen sai soman pikkupoksun, raksupussin ja sain ukun lippiksen, kiitos Pirjo :D
Vähän skeerittää ensi seuraavien viikkojen kokeet jos eläin on noin lahna. Osaksi voi vaikuttaa tietty noi jumeilut, jos se oli vielä kovin jumissa ja raahasin sen sinne.

Nooh, ei tää edelleenkään oo niin vakavaa, jos ei tuu ykkösiä tänä vuonna, sitten ei tule :) olisiko vinkkejä seuraamisen intoon ja yleensäkin jotain virittelytemppuja? En tiedä mitä eläimen innolle on tapahtunut.

29. elokuuta 2011

lihasjumeja

Nempan lihaskireys jatkuu. Tänään oltiin Sannalla hieronnassa, ajan olisin muutenkin varannut tälle viikolle mutta nyt sain toimintaan vielä nopeutta, kun piski alkoi vaikuttamaan taas tosi jähmeältä.

Nemo meni hieronnassa alkuun ihan sekaisin, juoksi ympäri huonetta, karjui, vispasi hännällä kuin mielenvikainen ja pyysi leikkimään. Rauhoittuminen olisi ollut ihan yliarvostettua, ruokasäkit pöydällä olisivat olleet paljon ihanammat ja niin edespäin. Kyllä valkoinen pallosalama sitten onneksi rauhoittui. Kireyttä oli vähemmän kuin viimeksi (onneksi), eniten niskassa ja selässä jonkun verran. Yleistilanne ihan jees. Kyselin kaiken mahdollisen näistä lihasongelmista. Nyt vaan lämpöisellä hautomista, normaalia enemmän nestettä, liikuntaa lisätään vähitellen, venytyksiä, mahdollisesti magnesiumkuuri. Oli kiva kuulla että koiran lihaskunto on oikein hyvä. En ollut sitäkään tullut ajatelleeksi, että tietysti liikunnan ja toiminnan äkkinäinen väheneminen voi vetää lihakset jumiin (viime viikolla mentiin minilenkeillä ja ilman agitreenejä flunssani takia). Ilmeisemmin myös nämä lonkalla tönöttämiset paikkiksessa ja istuessa voi johtua noista selän kireyksistä, helpompi istua ja maata lonkalla, tuottaa vähemmän kipua. Nyt oikeaoppisia asentoja hakemaan...
Toivottavasti jumit lähtisi menemään tästä pikkuhiljaa ohitse, eikä ainakaan tulisi mitään jatkuvaa kierrettä.
ps. mulla on tietokone :)

28. elokuuta 2011

kaivopuistossa

Joo! Kävästiin taas pikkupyörähdys näyttelykehissä, kaivopuiston kääpiökoirien erkkarissa. On se puisto vaan yksi kauneimmista paikoista mitä tiedän, kallioiden laelta on upeet maisemat merelle.
Oltiin hyvissä ajoin paikalla, hyvä paikka kehän laidalta - siitä huolimatta saatiin taas kokea ihmisten mieletön "ystävällisyys".  Oon ensin menossa ihan innoissani näyttelyyn, mutta kummasti se innostus laantuu kanssakilpailijoiden käytöstä katsellessa. Olenkohan outo, kuvittelenkohan että ihmiset ovat pirun röyhkeitä näyttelyissä (ainakin bichonikehällä)? Nooh, en voi todeta muuta kuin että onneksi itselläni on vielä jonkunlainen todellisuudentaju ja käytöstavat tallessa :)

Ei siitä sen enempää. Tuomarina Tuula Plathan, on ollut myös meillä joskus taannoisessa pentunäyttelyssä. Kehässä ihana märkä pitkä nurmikko, voi vaan kuvitella että melkein mikään koira ei suostunut ravaamaan siellä. Ei Nemppakaan, se loikki kuin hevonen ja laukkaili ympäriinsä. Kehäkäytös muuten oikein nättiä, seisoi hienosti ja antoi tutkia tosi hyvin.
Tulokseksi AVO-H. Arvostelu kuului
Voimakas uros, jolla aavistuksen pitkä pää. Vaaleahkot silmät ja kirsun pigmentin tulisi olla syvempi. Priima purenta. Hyvä eturinta. Sopusuhtainen raajojen luusto. Kaulan tulisi olla elegantimpi. Hieman pitkä runko. Hyvä häntä. Oikea karvanlaatu. Hieman töpöttävät liikkeet. Miellyttävä luonne ja käytös.

Oon tosi iloinen, turkin leikkauksesta ei mainintaa?! Että se oli vissiin ihan jees! Enää tarvitse siis etsiä ketään trimmaamaan koiraani, trimmaan sen itse jatkossakin, näyttelyihinkin. Mikäs tässä, homma jatkuu joko vielä tänä vuonna tai ensi vuonna! Kuvia lisään myöhemmin postaukseen, niiden laatu on huimaava.

27. elokuuta 2011

you always know how make me feel better

Tää viikko ei oo taas mennyt ihan putkeen, tulin viime viikonloppuna kunnolla kipeeksi ja mistään suuremmista eräjormailuista koiran kanssa ei ole tullut mitään. Agitreenitkin skippasin tiistailta, kun pääsin koulusta kahdeksan tunnin päivän päätteeksi, kävin nukkumaan... nyt alan olemaan jo paremmassa hapessa ja tänään vedettiin ihan pitkä lenkkikin jauuu!
Kuvat on jotain vanhoja, heinäkuulta kun valvottiin yksi koko yö ja oltiin aamulenkillä puoli viiden pintaan. Oli kyllä kivaa kun silloin kesällä oli niin valoisaa lähes koko yön.

Ollaan kyllä taas tahkottu tyypillistä tokoa ahkerasti koko viikko. Treenisuunnitelma on pitänyt. Mitään yksittäisiä en tarkasti muista, voisin selostaa keskiviikon ukuista ja sitten jotain pikkujuttuja.
Lindan kanssa keksittiin meille edistyneemmille vähän puuhaa, ei kyllä mitään kovin kehittävää.. alkuun tietysti paikkista, Nemppa karkasi heti ensi töikseen kun päästin remmistä irti nuuskimaan viereistä shelttiä, joka vähän ärähti. Saakelin pikkupiski, jouduin hakemaan sen pois sieltä! Takapalkalla, aikaa 1min 30s ja etäisyyttä 8m. Palkkana lihapullia, hitsin nälkäinen koira = ei ollut hyvä yhdistelmä. Nemo venkosi kuin joku spagetti koko makuun ajan, kääntyi katsomaan palkkaa lonkalle, kolmisen kertaa. Pari kertaa huomautin. Joo, mutta se ei noussut jos jotain hyvää keksin. Ja kumminkin molemmilla puolilla koirat!
Sitten kujaluoksareita, eräs dalmatialainen ekana, joten vein Nempan venailemaan aitaan. Meinasin lentää selälleni kun dalmis kerran kiskaisi omistajansa perään, en mä vaan tiennyt että ne on noin vahvoja :D on tottunut tuommoiseen pikkukoiraan. Kun muut teki, laitoin Nemon istumaan/makaamaan kujan toiselle puolelle ja menin itse toiselle. Istumasta lähti heti perään, jäin samalle puolelle, pysyi. Makuulla pysyi. Ööh mitä, milloin meidän paikkamakuusta on tullut vahvempi kuin istuminen?! Omat luoksarit vauhteina, heheh ei ongelmaa, pieni karvapallosalama.
Vielä pujotteluseuruuta, tein Nemon kanssa imuttamalla koko pätkän, sormet oli kovilla mutta kivaa oli! Loppuun Lindan avustuksella istumista, jätin koiran istumaan (takapalkka käytössä) ja poistuin asteittain kauemmas, Linda huusi "käsky"ä. Ei ongelmia! Pysyi hienosti.
Mukavat treenit, vihdoin saatiin häiriötä! Nyt olisi enempikin häiriötreeni toivottua ennen kisoja..

Yleisesti ollaan viikolla treenattu vähän kaikkea. Hyppy on edelleenkin niin epävarma, se on oikeesti ihan sattumankauppaa istuuko vai seisooko. Oon hinkannut sitä niin kauan vaan heti palkkaamalla kun se hyppää ja seisahtuu ja sanonut samalla käskyn, mutta ei välttämättä vielä näkyvää vaikutusta tällä treenillä.
Seuraamisesta oon tehnyt kaikkia erilaisia nyt; oon antanut tarjota (se on superhienoa, kontakti pysyy paljon paremmin kuin käskyllisessä seuraamisessa...), imuttamalla, käännöksiä, juoksuosuutta. Varsinkin eilen käännökset ja joskus aikaisemmin viikolla juoksuosuudet meni huippuhyvin.
Nyt toivon myös, että jäävien sekottamisen aika on ohi, oon tehnyt sairaasti stop-maahan-stop-maahan- treeniä, vuorotellut käskyjä sattumanvaraisessa järjestyksessä. Alkuviikosta tehtiin yksi liikkeestä seisominen kisamaisena, varsin pätevä!!
Paikkamakuuseen oon tyytyväinen, itse asiassa vissiin torstaina nousi? Mutta se oli lähinnä aika sika, kävi ihan pokkana ahmaisemassa lihapullapalkat ja ei meinannut edes tulla luo kun pyysin! Yleisesti ottaen makuutreenit superjees.

Enpä nyt muita muista. Tosiaan tänään olisi tuo turkkiprojekti (osa tekstistä kirjoitettu eilen, osa tänään), ja huomenna näyttely! Oon taas ollut reipas ja ahkera ja en oo treenannut näyttelyjuttuja yhtään! No tänään vähän jotain. Katsotaan miten sitten menee.

22. elokuuta 2011

suunnitelmia

muutama vanha kuva vuodelta -08, tyypin kakara-ajoilta

Tänään on ollut aikaa treenata ja tehdä suunnitelmia, jäin täksi päiväksi parantelemaan itseäni kotiin. Koira on tietysti ollut onnensa kukkuloilla.
Treenailtiin ulkona simohieno liikkeestä seisominen jättipalkalla, sekä paikkamakuu, olisikohan ollut 13m 40s. Ja häiriötä oli, koulun pihalla kiljui kakarat, samoin viereisessä puistossa. Nurtsitreeniä hitsisti enemmän, jäniksenpapanat meinaa kiinnostaa liikaa!

Kehittelin jopa Nempalle ja mulle liikuntasuunnitelmia (omituinen sana, liikuntasuunnitelma...), haluan saada jälleen omaa ja koiran kuntoa kohennettua, kunhan paranen. Nyt siis viikossa vähintään viisi pitkää lenkkiä, minimissään pitkä lenkki on tunnin mittainen. Ja lenkit myös yritetään vetää reippaasti. Lisäksi vähintään yksi juoksulenkki, n.20-30min, mieluusti tietysti kaksi. Täytyy nyt vaan katsoa mitä kerkiää kunhan pääsee normiin rytmiin taas ;)
Tokoa treenaillaan vähintään neljästi viikossa. Mieluusti yhdet hyvät häiriötreenit per viikko. Ja vähintään kahdesti kuussa kunnon lenkki koirakaverin kanssa. Joo ja leikkiprojektikin olisi saatava päiväjärjestykseen.
Tuntuu vaan että tästä ei tule yhtään mitään, pitää varmaan tehdä näistäkin listat, jonkunlaista järjestystä ja kuria on oltava...

Äärimmäisen tärkeä postaus, mutta tiivistänpä nyt itselleni
- viisi väh. 1h lenkkiä viikossa
- yksi juoksulenkki 20-30min viikossa
- tokotreenit väh. neljästi viikossa, yhdet häiriöidyt
- väh. kaksi koirakaverilenkkiä kuussa
Tjoo ja onpahan muuten jäken kokeestakin sitten paikka! :) jees!

21. elokuuta 2011

keep on smiling

Oho heh tämä blogi on hieman hiljentynyt. Mulla ei (vieläkään yllätys) ole uutta konetta, joten hidas tahti taitaa jatkua. Aikaakin on taas koulun myötä niin pirun rajallisesti... ollaanhan me silti kaikenlaista tehty.
Viikko sitten oltiin treenaamassa Lindan ja Aadan kanssa, tapahtumasta on kuviakin, joita tulee nähtäville joskus. Maanantaina Ainon ja Emman kanssa lenkillä. Ei kuvia, koko lenkin oli pirun sateista. Tiistaina vihdoin oltiin agitreeneissä, oli tosi hyvät treenit! Tokoa ollaan hiottu silloin tällöin kun siltä on tuntunut. Aika peruselämää siis.
Ensin vaikka kaikki mahdollinen tokotreeneistä. Koitan tiivistää. Sunnuntaina 14.8 tosiaan Lindan ja Aadan kanssa aamusta yhteiskoululla treenaamassa, luultavasti hieman liian aikaisin, kaikki taidettiin olla ihan silmät ristissä ja vähän hitaassa vedossa.
Nempan kanssa aika yksinkertaisia tehtiin, ensiksi paikkamakuu Aadan vieressä. 2min 12m, takapalkalla. Kahdella välipalkalla. Aivan tajuttoman siisti paikkis, kuinka hienoa. Tiellä meni joku Nemon hengenheimolainen, pieni valkoinen piski - sitä pälyili rajusti mutta ei noussut. Sitten pieni sarja paikkiksen ennakoimattomuustreeniä. Piski tauolle aitaan. Vielä vähän kapulointeja, sain vauhtia ja sairaan innon siten, että Linda piti Nemppaa, minä juoksin kapulan kanssa kiljuen karkuun, Linda päästi piskin ja heitin kapulan. Hitsi mikä vauhti! Ihana! Vielä paikkaistuminen 1min 7m, hiaano. Kävästiin vielä lenkillä. Koirat mm. yhdessä karkasi Nemon johdolla huutamaan muuan pariskunnalle..

Maanantaina sitten koulun parkkiksella illalla lyhyehköt treenit, missä panostukset. Seuraaminen, oli kisamainen. Aika lyhyt, kahdella käännöksellä. Ja olipa tosiaan jännä. Piti paikan (ei jätättänyt/edistänyt), mutta seilasi kauas-lähelle-kauas, samoin kontakti katkeili. Lisäksi paikkamakuu 30s 5m, se oli pätevä. Pakko oli ottaa imuttamalla seuraamista loppuun, hienoa.

Keskiviikkona tokoa koulun jälkeen yhteiskoululla. Hyh, kurjat treenit. Koira oli jotenkin ihan "paniikissa" jo koko matkan, hirveästi pälyili ympärille ja örähti jokaisesta asiasta, kaikki vaikutti epäilyttävältä. Laitoin Nemon hetkeksi aitaan kiinni ja seurasin käytöstä. Karjahti jokaiselle ohikulkijalle ja pälyily jatkoi. Tästä huolimatta aloin treenaamaan, ei olisi pitänyt.
Ensin sekaisin maahan seiso maahan seiso yms, vapautin heti heittämällä namin. Muutaman kerran sekoitti.
Ekassa paikkiksessa nousi, nyt oli ahdistunut voi ei, lähti perään nimittäin takapalkasta huolimatta.. toinen helpotettuna, 7m 1min, välipalkka. Vähän edelleenkin paineissa, makasi silti. Kehuin kokoajan. Kaukoissa oli myös sekavan oloinen. Imutusseuruut ihan ok.
Tiivistetysti oli koko treenien ajan aivan sekaisin..

Nyt viikonloppuna oonkin varmaan treenannut enemmän kuin viikolla. Eilen koulun pihalla. Paikkis 40s 5m, tosi hiaaano. Hidasta seuraamista, annoin tarjoilla, tosi pätevä. Kulki nakutettuna vieressä, kontakti ei katkennut kertaakaan. Ööm seurasi paremmin kuin käskyn alla... jos kukaan tajuaa mitä tarkoitan.
Kaukot vähän hitaat, otin vaan kaksi toistoa kutakin. Riehuttiin vaan sitten ihan sairaasti, kierrättelin tolppia, heittelin nameja, temputin ja muuta.
Tänään samassa paikassa, maahanmenoja ja stoppeja sekaisin, tosi pätevät. Makuu 1min 10m, tosi jees. Yksi välipalkka. Mullakin oli oikea mielentila, en pelännyt ollenkaan koiran nousevan. Sitten vaan yleistä riehumista.
Hyppyä reenasin eilen ja tänään myös otetaan!
Tiistaina oli agitreenit. Ja vihdoin päästiinkin sinne saakka! Ensiksi takakentällä katsottiin vähän koiran hallintaa ja meidän kontakteja. Nemon kanssa semmoisia, että jätin koiran istumaan ja sitten käveli koiran ohi ja jossain vaiheessa vapautti. Tätä jatkettiin siihen saakka, kunnes häiriötä oli paljon; juoksin koiran ohi, ensin nostin käden ja sitten vasta vapautin. Nemo oli aika pähee, tässäkin huomasi että oon koko kesän hinkannut paikallaoloa (vaikka meillä on agissa eri paikkakäsky). Koiralla ei ollut nousemisongelmia, sen sijaan ongelmia saiko lähteä. Vapautuksesta tuli aina viiveellä. Heh heh...
Sitten kontaktien treenaamiset kokonaan täysin uusiksi, juuri näin että annetaan koiran itse oivaltaa ja tarjota = palkka. Alkuun Nemppa tarjoili eri asentoja puomin loppupäässä, maahanmenoa, istumista, sinnikästä tuijottamista, huutoa.. lopulta ihan oikeaakin juttua! Nyt täytyy ihan myöntää, en ole treenannut näitä ollenkaan kotona, jes hyvä minä :D
Katsottiin vielä hyppyjen laita. Kahden sarjaa, Nemo hyppäsi ekan, tokan kiersi. Toinen ohjaajista (oikosulku, en muista nimeä) innosti piskiä aivan hemmetisti ruoalla ja tämähän sitten kiiti hullun raivolla esteen yli. Kerran hyppäsi riman läpikin joo. En ole nähnyt Nemoa vielä noin liekeissä agilitystä.

Sitten Tiian kanssa kertailtiin takaakiertoja, ensin ihan erikseen. Putkea myös erikseen, sitten semmoinen jänskä pieni radanpätkä jossa takaakierto, putkeen takaakierto. En jaksa tehdä mitään piirroksia pahoitteluni. Nemppa teki ihan sikahienosti!! Takaakierroissa ei mitään ongelmaa, putkeekin ihanasti ja toinenkin takaakierto hyvin. Yritettiin vielä hyppy + putki, ei pelannut. Mutta oli aivan mielettömän hieno!
Treenit oli superkivat, harmi vaan että viimeiset puoli tuntia satoi kaatamalla vettä.
Nemppa on ollut koko viikon harvinaisen sekaisin (varsinkin keskiviikkona ja torstaina). Hajut on vetäneet puoleensa ihan hemmetisti, on meinannut lähteä lenkillä huitelemaan, ohitukset ei suju enää.. Torstaina porukat oli lähdössä samaan aikaan autolla kun lähdettiin lenkille, Nemo veti perusautopaniikit ja ensimmäiset puoli tuntia koko lenkistä yritti päästä takaisin kotiin, inisi ja pyrki jokaiseen lähellä olevaan autoon. Kuinka mukavaa.
Mitäs muuta tässä.. niin joo, siihen näyttelyyn viikko ja viime viikonloppuna jyrsäisin Nemon päästä kivan mallisen :-D tänään piti tehdä turkkiprojekti mutta jää väliin, hommasin itselleni jostain hemmetinmoisen flunssan. Saa nähdä jääkö (taas vaihteeksi argh) tiistain agiliidot väliin. Pitäisi vähän näyttelyjutskia kertailla eläimen kanssa.
Mikä myös mukavaa, munhan piti mennä sinne agikisoihin töihin mutta en mä tässä olossa tosiaan lähtenyt minnekään polkemaan tuonne hornan tuuttiin. Joo, vähän ärsyttää ensin ilmottaudun, sitten perun. Ei voi mittään.
Lisäksi saatiin paikka 10.9 olevasta tokokokeesta, siis apuaa....ok, ei oikeasti mitään stressiä. Mun pitäisi vaan tehdä nyt treenisuunnitelma. Tälle viikolle ei ollut kirjallista suunnitelmaa ja ei sitä oikeasti tullut treenattua hitustakaan mitään järkevää. Ja tuolla kokeessa teen sen paikkiksen, ihan sama, jos nousee, sitten nousee. Ei se elämä lopu.

13. elokuuta 2011

mitä odotat, reitti on selvä

Ihan hyvää kuuluu. Koulu vaan alkoi tiistaina ja mulla ei ole konetta ja oon nyt jo sairaan väsynyt opiskeluun, kuinka lupaavaa... koiralle kuuluu perushyvää, oma idiootti itsensä. Ja sillä on tuplaten energiaa kun ilmat on vähän viilenneet ja kun se saa viettää puolet päivästä toimettomana kotona.
Tällä viikolla ollaan treenattu muutama kerta. Kolme kertaa kai. Tein sen hienon suunnitelman mutta se sitten nielikin kaiken treeni-innon.
Tiistaina Liisan ja Foxin kanssa kyrölässä. Treenatessa satoi silloin tällöin kovaakin. Alkuun Nempan kanssa paikalla istumista, kasvatin etäisyyttä ja Liisa ns. liikkuroi, eli huusi "käsky"n aina kun pysähdyin ja käännyin koiraan päin. Surkeeta. Alkoi valumaan väkisin perään kymmenessä metrissä... mun hieno tokoeläin. Eeh. Onnistunut toisto ja eläin paussille.
En edes muista mitä seuraavaksi tehtiin, riehutin varmaan yleisesti koiraa ja otin vielä p-istumisia. Lisäksi tietty paikkista, Foxi ja Liisa superhäiriköi, käveli ja juoksi meidän välistä, Nenppa hienoin!
Kyseisen jälkeen lähdettiin pellolle lenkkeilemään ja tehtiinkin muksan pitkä lenkki, ainoana miinuksena että pitkin lenkkiä saatiin kivoja sadekuuroja huoooh.
Kiitos seurasta :)
Pari edellistä päivää menikin sitten vaan lenkkeillessä, en jaksanut edes ajatella treenaamista. Käveltiin kolme tuntia parina kolmena iltana. Koira oli ainakin onnellinen.
Tänään aamusta varhain lähdettiin ajelemaan kohti turkua. Lähdettiin mukaan, mentiin laittamaan veljen uutta kämppää kuntoon. Kiva paikka turku edelleenkin on :-)
Illasta ryhdistäydyin, keräsin kamppeet ja lähdettiin treenaamaan juholan koulun kentälle. Olin jopa innostunut treenaamisesta hyvä minä. Alkuun koira kiinni, viime hetken suunnittelut ja sitten treenaamaan. Ja häiriötä oli, leikkipaikalla kaksi tyttöä mekasti simpanssien lailla...
Alkuun paikkis 1min 30s, 20m. Takapalkka, kaksi välipalkkaa. Kokonaan aika oli 2min, kun en paussannut palkkauksien ajaksi. Alussa pälyili, loppua kohden rentoutui superhienosti!! Onko ihan todellakin totta että mun koira makaa ihan kahden minuutin paikkista woot...
Perään oikein riehakas suora seuraamispätkä, suullisen innostuksen sun muun rälläyksen kera. Hauska.
Tauon jälkeen liikkeestä maahanmeno, fail, ei mennyt. Superjänskä että se on kesän mittaan alkanut sekoittamaan näitä enemmän. Nyt vaan treenaamaan näitä vuoronperään superpalkkoja nopeita, varmoiksi. Ei valmistelukäskyt varmaan auttaisi, en edes keksi tarpeeksi eroavia valmisteluja, enkä ehdi iskostaa niitä elukan kalloon.
Lisäksi hullua riehumista kapulan kanssa, toi muuten vauhdilla kun hetsasin, heitin kapulan ja juoksin karkuun. Söpö.
Nyt vaan semisuperhypertreeniin paikallaolo kaikissa asennoissa, jäävien ero.
Luultavimmin ei paikkaa loppukuun kokeesta, no can do. Ehkä sekin hyvä, kun tämä motivaatio kuoli. On se jo tulossa takaisin. Huomenna treenaamaan Lindan ja lauman kanssa mm. Ensi viikolla myös agittamaan taas. Lisäksi olisi varattava yksi hieronta-aika. Meillä taitaa katketa tämä liitäminen jo alkuunsa, en usko että haen talven treeniryhmiin, heheh vähän liian kallista kukkarolle. Enemmän tahtoisin panostaa nyt tokoihin ja näyttelyihin ja joo halvempiakin ne on.
Kaivarissa 31 piisonia, saa nähdä paljon avo-uroksissa. Yleensäkin mitä itsetrimmaamastani elukasta sanotaan.
Jaa ei taas sen seikkaperäisempiä, öitä. Aktiivistun joskus. Onko koiranetti hidas vai hidas hemmetti??!! Kokeista 3kk ja missä tulokset.. ei missään.

7. elokuuta 2011

happy like a fool

Terve vaan! Mulla on niiin hyviä uutisia; piski on jälleen lähes normaali, se on terve! Ei tänään ole pahemmin lihaskivut vaivanneet... aivan mielettömän ihanaa!
Oikeasti, nyt sitä vasta tyyliin tajuaa miten järjettömän kurjana koira oli. Se tosiaan makasi apaattisena jossain nurkassa, nukkui kokoajan. Ei kierinyt, ei ravistellut, ei haukkunut, ei leikkinyt, listaa voisi jatkaa.
Tänään pikkuidiootti on tehnyt paluun ja sillä on mennyt aika hemmetin lujaa. Varsinkin pesun jälkeen eläin sai mielettömän hepulin. Hoidin tänään siis kuuluisan turkkiprojektin, milloinhan opin leikkaamaan tota turkkia, heh, siellä täällä taas saksien jälkiä.
 
Kuvat on otettu viime viikkoina, niitä vielä paljon lisää. Saan uuden koneen ensi viikon kuluessa, että sitten pääsen taas raportoimaan kuulumisia useammin.
Eipä tässä nytkään varsinaisesti erikoisempia, oon vaan niin ilonen että Nemo on taas normi oma hilpeä itsensä :-)
Ollaan tänään tehty taas pidempiä lenkkejä ja päivällä käytiin treenaamassa! Taisi tehdä terää tämä viikon suunnittelematon tokotauko. Otettiin seuraamispätkiä ja lyhyt paikkis, tosi kivaa menoa.
Tein kunnollisen treenisuunnitelman nyt seuraavalle viikolle ja iskin sen oikein seinälle, jospa vihdoin tapahtuisi jotain merkittävää edistystä... yritän tosiaan saada meille paikan snautserin tokomestaruuskokeesta, joka on kuun viimeisenä viikonloppuna. Samaisena viikonloppuna myös kaivopuiston erkkari, ehheh mietin että mihin nokkani tungen - aion trimmata koiran sinne itse. Muuten alkaakin taas koirailut jäämään vähän vähemmälle, lukio jatkuu jälleen iloisesti ensi viikolla.
Ulkoasuun tulee myös myöhemmin vaihtelua. Mutta nyt suuntaan koisimaan, huomenna suunnistan itse kohti hesaa.

3. elokuuta 2011

jospa nyt helpottaisi

Nämä postaukset ovat edelleenkin enemmän kuin tylsiä, pahoitteluni, mutta edelleenkään mulla ei ole omaa konetta, minne ladata uusia kuvia.
(kerron kuvassa vissiin koiralle mitä ollaan tekemässä.. edustavaa)
Nemppa on ollut viimeaikoina tosiaan vähän omituinen treenatessa ja eilen se alkoi oireilemaan muutenkin. Koira mm. ravisteli turkkiaan tosi varovasti, ei edes kokonaan, ei kierinyt, saattoi vingahtaa kun otti pannan pois kaulasta. Myös nukkuessa asennon vaihtaminen tuotti jonkunasteista kipua, mikä ilmeni vingahtamisena. Sisällä Nemo on ollut tosi kankea ja apea.
Itse päättelin että merkit viittaisivat lihaksiston ongelmiin. Eilen aloin soittelemaan hierojille ja sainkin soitella ties kuinka monelle, kunnes sain ajan jo tälle päivälle Sannalle Vantaalta.
Käytiin siis hieronnassa. Nemo oli aluksi jo jeejee mikä paikka tää on. Epäilin hieman koiran suhtautumista, mutta niin se vaan asettui aivan kiinni vieraan henkilön viereen ja antoi hieroa. Suurimmaksi osaksi piski näytti nauttivan touhusta tosi paljon. Satunnaisia ärähdyksiä. Nemolla oli selkä aika kireän tuntuinen, mutta ei mitään kunnon jumeja kumminkaan. Lavan ja sään (säkä, miten tuo sana taipuu...) alue melko jumissa, samoin lantionseutu. Niitä hierottaessa koirakin oli paljon jännittyneempi, tietty jos on kipeä.
Sain parit venytysohjeet ja nyt parina päivänä jumikohtia voi hautoa lämpimällä.
Nemo nyt jo selvästi parempi, se jopa kieri kotoisaan tapaansa matoilla! Kiitos Sannalle :) nyt katsotaan miten koiran vointi etenee, ja seuraavaa aikaa parin kolmen viikon päähän.
Oli ihan superkurja katsella kun Nemo oli eilen niin epänemo, niin vaisu ja kipeän tuntuinen. Toisaalta jänskä että se oireili noin 'voimakkaasti', vaikka ei sen isompia jumeja. Okei, tiettyhän pienemmätkin tuntuu varmasti tosi ikävältä, vaikka jos sinne sattuu vielä jäämään joku hermopää puristuksiin tai jotain.

Nyt lähdenkin juottamaan piskiä ja sitten pikkulenkille. Toivon mukaan saan joskus sen koneen ja tulee järkevämpää päivitystä! Tokon treenaamiset jatkuu varmaan huomenna, öö nyt alkuviikosta ei olla kai tehty mitään? Huono homma...
Ja kuvien copyright Susanilla, kuvat otettu silloin joskus treenatessa :)

1. elokuuta 2011

mitä seuraavaksi

kuva c. Susan Miiro, kiitos!

En todellakaan edes yritä mahtua 21.8. olevaan tokokokeeseen. Yritän suosiolla päästä 27.päivä olevaan kokeeseen, joka on hyvinkäällä. Mä en vaan oikeasti enää lähde epävarmoilla liikkeillä kokeeseen. En, tein sen jo kerran viime syksynä ja se riitti... ja aina parempi tää, että on enemmän aikaa treenata.

Tekisi mieli heittää suosiolla koko toko vähäksi aikaa romukoppaan. Sulkea pilkunviilaukset pois päästä. En tiedä, mitä tässä kävi - ensin koira on lähestulkoon kisavalmis, sitten alan tekemään järkevämpää kisatreeniä, nips naps kaikki alkaa hajoilemaan.
Aamulla vielä tuli ensimmäinen makuufail kuukauteen, Nemo varasti palkalle. Syyksi epäilen nälkäisyyttä. Ei se silti saisi varastaa! Ei ollut ahdistunut ei... röyhkeästi possu sinne varasti. Voih rasittaa vaan niin taas tämä harrastus. Jospa koko kesän heikkopäinen treeniputki onkin tuottanut yhtä paljon tuloksia kuin yhden päivän pikatreenit.

Nousua odotellessa, ikuisesti ehkä.