31. maaliskuuta 2011

semmosta treenaamista vaan

Näin alkuun mainittakoon, teksti voi olla hankalalukuista sillä blogger heittää sen yhteen pötköön ja muutenkin ihan päin seiniä. Koittakaa kestää. Blogin päivittäminen on jäänyt vähän harvaksi tällä viikolla. Ollaan treenattu ihan normiahkerasti. Liikkuminen on jäänyt hivenen vähäisemmälle kun loukkasin jalkani alkuviikosta. En vissiin kertonut vielä, että päästiin sinne agin alkeiskurssille, superjee ;)
Maanantain treenit: koulun parkkiksella, mukavasti häiriötä, viereinen puisto täynnä kirkuvia kakaroita. Paikkamakuita lumella. Eka makuu 30s 6m, toinen 1min 5m. Oikein valtavan hienoja, kehuin silloin tällöin. Sisällä reenailtiin vaan kaukojen alkeita, piru mitä säätöä..

Tiistain treenit: sisällä, ihanasta räntäsateesta johtuen. Kolmen minuutin paikkis viidellä palkalla, tosi hieno. Vahvistelin myös normiodottamista ja muutamia temppuja. Sitten hypyn jälkeistä seisomista, aloin nyt vihdoin ja viimein liittämään siihen kunnolla uutta käskyä, tuotti tulosta. Nemo teki kaikki toistot onnistuneesti. Keskiviikon ukun treenit: alkuun kunnon luoksepäästävyys. Nemo antoi tsiigata hampaat ja kaikki oikein upeasti, ei väistänyt ollenkaan. Hieno. Sitten kunnolla paikkamakuuta, jättihäiriöt. Joka puolella häärääviä koiria jotka nousivat makuusta yms. Puolitoista minuuttia, noin viiden metrin etäisyys. Palkkasin viidesti, halusin tasan varmistaa että siellä se piski makaa, niinhän se teki. Vielä useat lyhyemmät makuut, vautsi vau. Käskytettynä liikkeestä seisominen, seuraaminen surkeaa mutta kuulemma stoppasi kuin seinään. Hyvä! Seurauttelin Nemoa siinä pikkupätkiä, kontakti katkeili kummasti, piru vie. Sitten kiinnitin omaan touhuuni huomiota ja nostin katseeni (aikaisemmissa seuraamisissa olin tuijottanut koiraa "jo on kumma kun kontakti tippuu, minne se katsoo") ja kummasti koiran kontakti nousi. Olin siis taas huomaamattani paineistanut koiraa tuijottamalla sitä. Näin... Vielä muutamat temppuilut ja lähdettiinkin. Teknisesti tosi hyvät treenit, vähän hitaat vaan.

Ja tämän päivän treenit: koulun kuivalla pihalla. 2min makuu, kolme metriä. Nemo sairaan levoton, tassut liikkui. Palkkailin hyvästä makuusta. Sitten seuruita etupalkalla, kummasti intoa tuli. Palkkana myöskin nakkeja. Muutamia normipalkallisia seuruita, nekin hienoja! Vähän kapulan kanssa pelleilyä myöskin.

27. maaliskuuta 2011

NO SOUND BUT THE WIND

Tänään käytiin hesassa päin vierailulla Lauran ja piskien luona. Vierailun perimmäisenä tarkoituksena oli Nemon trimmaus, suurkiitos vielä Lauralle!! Nemppa näyttää nyt ainakin vielä tovin ihan aidolta biisonilta! Leia oli varsin hurmaava tapaus, Leeviä unohtamatta.. :D Turkinlaiton jälkeen tehtiin pieni kierros lähimaastoissa, oli muuten mahtavat lenkkimaastot. Ihme juttu, Nemo ei innostunut ollenkaan leikkimään Leian kanssa. Piti vissiin esittää niin pirun aikuista. Käytiin tekemässä siinä koulun takana pieni paikkamakuu. Leian vieressä, 1min. Etäisyys joku kolme neljä metriä vaan, kehuin vähäsen ja kerran huomautin nuuskimisesta. Hienosti makoili. Mukava reissu kaikkiaan, jee.

Viime päivien treenaamiset voi tiivistää yhteen sanaan; paikkamakuu. Sitä ollaan niin hiottu. Muu treeni-into on vähän kateissa, makuuseen ei tartte erityisemmin viritellä koiraa eikä itseään, eikä sen toteuttaminen vaadi tähtitieteellisiä suunnitelmiakaan. Ulkona on onnistunut varsin hyvin minuutin ja puolentoista minuutin makuut kuuden metrinkin etäisyydellä, vautsi. Tänään vielä illalla kirkon kuivalla parkkiksella kaksi makuuta. Etäisyys kymmenisen metriä, ehkä hivenen yli. Toinen 20s ja toinen 30s. Hienot. Sen lisäksi vähän alkeisruutuiltiin (hidas vauhti) ja kertailtiin maasta istumaannousuja, loppua kohden taas parani. Kehuin pikkupiskiä hurjana ja sillä taisi olla ihan iloinen treenifiilis, hyvä. Lähipäivinä blogiinkin tulossa liikekatsausta ja hemmetinmoista treenisuunnitelmaa..

24. maaliskuuta 2011

it's never simple

Eilen käytiin lenkillä aika extempore Anninan ja Pepin kanssa. Oli kiva nähdä lenkin merkeissä pitkästä aikaa, Nemon ilme vaan "ei, tuo on tuo hullu kakara". Mentiin pitkäpuistoon ja piskit juoksivat kuin mielipuoliset, pääsi piisonikin purkamaan kertyneitä energioitaan.
Tänään käväistiin vihdoin pelloilla - mukava hypertuuli ja raesade alkoi kun päästiin pellolle - ja Nemolla meni jälleen mukavan lujaa, tyyppi spurttaili kantohangilla miljoonaa.
Oon taas vaihteeksi niin kyllästynyt karvamursun ylipitkään turkkiin, onneksi herra pääsee siitä eroon sunnuntaina!

Eilen oltiin ukun treeneissä. Njää, toisaalta vähän turha reissu. Alkuun Nemo ei suostunut menemään maahan, saati laskemaan persettään alas... on se melkoinen neiti joo. Hetken aikaa seisoskeltiin siinä muun ryhmän kanssa, mutta lopulta päädyin menemään ihan kirkon viereen kuivalle asfalttikaistaleelle treenaamaan.
Tärkein: saatiin onnistuneita paikkiksia kolmisen kappaletta!! Oujee. Laitoin Nemon makaamaan jonkun matalan kuivan betonikorokkeen päälle. Ihan lyhyttä aikaa ja matkaa, sen verran häiriötä. Hienosti oli.
Sitten vaan seuraamisen käännöksiä pyörimällä, liikkeestä seisominen ja pari suoraa seuruuta. Ihan kivaa menoa, se normaali into vaan jotenkin puuttui, vähän laimeaa menoa. Liisan avustuksella vauhtiluoksari, palkkasin vauhdista. Makee.
Liisa ja tollerikakara Foxi tosiaan olivat katsomassa treenejä vähän aikaa ja toimivat Nemollekin hyvänä häiriönä, tuo mitään välittänyt. Oli muuten aikamoinen otus, kyllä se koiranpentu jossain vaiheessa olis mukava..

Tänään taas yksi erävoitto kirkon parkkiksella reenatessa. Parkkiksella oli juuri sopiva kuiva kaistale. Varmuuden vuoksi kuivasin vielä piskin mahanalusen pyyhkeellä ennen treenaamista (ja treenien jälkeen Nemo revittelikin hulluna pyyhettä mun kanssa).
Paikkamakuita. Neljän metrin etäisyydellä 1min20s, tosi hieno. Kävin palkkaamassa kerran ja kehuin kokoajan. Muutama lyhyempi makuu, nekin hienoja. Muutamat paikkaistumiset ja se oli siinä. Myöhemmin illalla sisällä vielä kaksiminuuttinen makuu kuuden metrin etäisyydellä, kahdella palkalla.
Täytyisi tehdä ihan kunnon treenisuunnitelma, ei tästä muuten tule mitään. Oma into on vähän hiipumaan päin.. no, nyt joka tapauksessa hyvää yötä..

22. maaliskuuta 2011

ryhdistäytymistä ja turhautumista


Postaukset jääneet vähän vähiin, viime viikolla olin koko loppuviikon torstaista eteenpäin sairaan flunssan kourissa, taas vaihteeksi. Koirailut jäi ihan minimiin. Sisällä treenailtiin lähinnä paikkamakuita ja erilaisilla kapuloilla leikittiin.. Nemo sai kehitettyä itselleen kunnon käytöshäiriöt loppuviikon aikana, ei ainakaan lopu homma tuon eläimen kanssa kesken :D
Ollaan saatu nyt jo parissa päivässä ihan mukavasti aikaiseksi, eilen käytiin Keravan Agilityteamin katselmuksessa, nyt sitten venaillaan tietoa päästiinkö alkeiskurssille. Ihan mukavasti Nemo siellä totteli, mutta ei mitään parhaita tokosuorituksia. Nenä vei kovin, taisi olla paljon tyttökoiria paikalla. Tyypit myös vähän kyseli siitä kun Nemo ei ole leluilla motivoitavissa, onnistuuko ruoalla tarpeeksi hyvin.
Tänään treenailtiin alkuillasta taas yhdet maailman turhauttavimmat treenit koulun pihalla... häiriötä oli ihan mukavasti. Nemon vatsanalus ja tassut oli jo ennen treenaamisen aloittamista läpimärät ja sen mukaista oli se menokin. Olisi mukavaa omistaa säänkestävä eläin.
Yritin, nimenomaan yritin aloittaa paikkamakoiluilla. Sain käskeä Nemon maahan kolme kertaa, kolmannella meni, pomppasi heti kehujen ja palkan jälkeen ylös. Pyysin vielä maahan ja vapautin. Otin vain muutamat maahanmenot märällä, tyyppi meni niin vaivalloisesti maahan. Sitten otettiin yhden minuutin makuu koulurakennuksen kuivilla puisilla portailla, käyhän se näinkin. Etäisyys vaan pari metriä, kehuin. Ihan kiva.
Ensin meinasin ottaa maahanjäävän, jätin väliin. Sen sijaan seisominen. Takapalkalla. Palkka veti piskiä ihan liikaa puoleensa, sairas säätö että sain koiran edes perusasentoon. Muuten onnistui hienosti.
Ohjatun kapulalla tuomisia ja nostoja vaan, ihan hyviä. Ei parasta Nemoa, aika innotonta menoa.
Vielä kinkkupalkalla seuraamisen käännöksiä, nämä oli sairaan huippuja!! Seurautin pientä ympyrää sekä oikealle että vasemmalle, vasemmalle oli hienompia kuin oikealla. Mieletön.
Treeni oli ihan kiva, koira vaan veti kokoajan "hyi märkää"- neitimeiningillä. Lenkkeilykin on mukavaa, saa raahata sitä perässään ja irti päästessä koira jolkottaa ärsyyntyneenä perässäni.
Tuli taas vanha kunnon fiilis että ei me mihinkään kokeisiin mennä..

14. maaliskuuta 2011

normipäiviä

Kevät tekee kovaa vauhtia tuloaan, toi loskakeli tekee mut vaan hulluksi. Koira on jatkuvasti märkä ja ei halua lähteä ulos. Oikeasti, tänään kun satoi vettä, sain raahata sitä perässäni koko vähän alle tunnin lenkin... onneksi innokas ulkoilija ja näin. On tuolla jossain jo asfalttia näkyvissä, varma kevään merkki!
Ollaan ihan normisti lenkkeilty ja treenattu. Treenaaminen tosin on ollut vähän.. aivotonta. Edistymätöntä. Joissain liikkeissä jummataan niin paikoillamme.

Viimeisen viikon aikana ollaan lähinnä hiottu sitä ikuisuusprojekti- paikkamakuuta, liikkeestä maahanmenoa ja hypyn jälkeistä seisomista esteen takana. Sekä ulkona että sisällä, säistä riippuen.
Paikkamakuut on sinänsä sujuneet ihan hyvin. Sisällä ollaan otettu reilusti yli kahta minuuttia, ongelmitta. Ulkona paljon lyhyempiä aikoja, märällä maalla korkeintaan puolta minuuttia. Hyvin on sujunut. Yksi päivä kävelykadun hälinässä yksi minuutinkin makuu (etäisyys tosin vain neljä metriä). Nemo oli tosi hyvin hälinästä huolimatta, superjee! Eilen feilasikin sitten yksi makuu kotipihalla, märkää, piski nousi ravistellen.. aaaargh. Muuten mennyt hyvin.
Liikkeestä maahanmenossahan on nyt myös jokin kriisi. En ole parin kunnon kieltämisen jälkeen ottanut liikettä kokonaisena, vaan takapalkalla apujen kera. Ekalla treenikerralla oli muistaakseni pysähtymis- ja käsiapu, nyt menee pysähdysavulla hyvin maahan kun treenataan takapalkalla. Yritän saada kyseisen liikkeen taas meidän varmimmaksi ja mukavimmaksi liikkeeksi. Nyt vaan näitä alkeistreenejä kun normaalina ei kerran toimi... en osaa liittää tätä muuhun kuin siihen paikkamakuukriisiin..
Tuo hypyn jälkeinen seisominen on myös niin yksi suuri ärsytys. Nemo seisahtuu automaattisesti hypyn jälkeen ilman käskyä, ja kun annan sen käskyn, piski istuu. Kun se seisoo, se yhdistää ensimmäisen kuulemansa käskyn heti istumiseen. Otan siihen jonkun pikkukäskyn jonka sanon mahdollisimman ponnettomasti. Oon nyt vaan palkkaillut heti seisomisesta ja liittänyt käskyä siihen.

Kuten kuvista huomaa, ollaan oltu taas Ainon ja Emman kanssa liikkeellä. Ja Nemoa kiinnosti taas takamus vähän liikaa, sen jälkeen Emma lyttäsikin pikkupiskin kunnolla ja se väisti collieta lähes koko loppulenkin. Että on se vaan pehmo.. muutenkaan piskit ei innostunut leikkimään lähes yhtään, joskus näinkin.
Plöää pitäisi vaan jaksaa treenata tuota makuuta niin pirusti. Sulaisi nuo loskat ja tulisi paljaat kuivat asfaltit ja hiekkakentät, odotan.
Jepaa, eipä nyt muuta.

9. maaliskuuta 2011

TREENIÄ

Ollaan treenattu. Jotenkin yllättävää. Mutta silti ollaan treenattu liian vähän. Hei, tohon toukokuun kokeeseen kaksi kuukautta! Pari päivää alle!! Yleinen paniikki. En ehdi saada kaikkea kuntoon, pahasti semmoinen fiilis. Varsinkin makuuta. Okei myönnetään, turha panikoida, hei kaksi kuukautta on aika paljon. Hirvittää vaan tämä vauhti, jolla aika nykyään kuluu. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika menee.
Nemo on nyt ilmottu myös lahteen, jee ainakin yksi näyttely tänä vuonna. Taitaa nuo näyttelyt jäädä vähän toissijaisiksi, keskityn tokokokeisiin. Näyttelyt on niin kalliitakin, yhden näyttelyn hinnalla pääsee kahteen kokeeseen..
Tajuttoman kiva katsoa lenkeillä miten Nemo nauttii näistä kevätkeleistä :D iltapäivästä oltiin tunti pelloilla ja jätkä pinkoo minkä koivistaan pääsee sadan metrin päähän, loikkaa ilmaan ja heittäytyy kierimään. Tänään se bongasi pellolta jotkut lapaset ja otti toisen suuhun ja kutsui mua selvästi leikkimään. Oli pakko lähteä mukaan, hetken päästä piski repi lapasia ihan hulluna mun kanssa!! Ärisi oikein. Kerrankin innostui kunnolla leikkimään.
Maanantaina treenailtiin ihan kunnolla koulun parkkiksella. Viikon treeniteemana seuraamisen käännökset ja maahanmeno jälleen mukavaksi varmimmaksi liikkeeksi.
Paikkamakuita; molemmat 20s. Toisessa ihan lyhyt etäisyys, toisessa kävelin ympäriinsä. Häiriötä molemmissa hyvin. Nemo kovasti tuijotteli ensin kun viereisellä parkkiksella nainen tuli autosta (piskini rakastaa autoja, yrittää yleensä pinkoa heti avoimista auton ovista sisään) ja sen jälkeen kyyläili kun joku nainen rääkyi leikkipuistossa lapselleen. Hyvin makoili!
Seuraamisen käännökset; ihan täytyy ylistää piskiä, on se hieno! Paikallaan pyörimällä taas ja pienessä liikkeessä. Vahvalla käsimerkillä ohjaan kiepsahtamalla alkuperukseen. Tajuttoman siisti, käytti takapäätä sairaan hyvin.
Liikkeestä maahanmeno; ajatuksena ottaa kokonaisena. No, se pissi taas. En tiedä mikä siinä on. Nemo lähti hienosti seuraamaan, mutta jäi seisomaan, oikein luimisti korviaan ja näytti muutenkin lukkoon menneeltä kun käskin maahan. Noteeramatta vapautus ja uusiksi apujen kera, meni maahan. Mikä tähän maahanmenoon on tullut jee.
Liikkeestä seisominen; aivan täydellinen, stoppasi välittömästi!!
Tänään oli vuoden ekat ukun treenit. Laskin että ehditään käydä yhdeksän kertaa ohjatuissa treeneissä ennen kisoja. Aivan liian vähän. Treeniseuraa?! Ihan ok treenit, omatoimisesti lähinnä. Mutta olipa häiriötä, että en valita.
Otettiin vaan sairaasti paikkiksia ja seuraamisen käännöksiä. Mulla oli Nemon iltaruoka mukana, palkkasin kokoajan nappuloilla siis. Heitin koiralle palkkaa vähän kaikesta, ihan siitä että pysyi messissä ja piti kontaktin ja ei lähtenyt huitelemaan. Toiset koirat kiinnosti jonkun verran, mutta ei mitenkään erikoisen paljon. Vaikka vuoden ekat kunnon häiriötreenit.
Paikkikset aika hienoja, lyhyttä aikaa ja paljon palkkaa tietysti. Lupaan, nyt en ahnehdi. Vain toisella puolella makasi koira, joka nousikin pari kertaa, mutta hyvä vaan noin.
Seuraamisen käännökset sairaan hienoja, ei mitään moitittavaa. Nemo huusi muutaman kerran treeneissä, jei, tyyppi kävi ainakin kiekoilla.
Miten musta tuntuu että tästä postauksesta tuli taas supersekava.....

6. maaliskuuta 2011

it's okay

Jei eilen pesin piskin. Nämä kuvat ovat siis vanhoja, nyt on onneksi koira vähän puhtaampi. Käytiin myös eilen Julian ja kleiniherrojen Rasmuksen ja Roopen kanssa parin tunnin lenkki. Tultiin tänne meille päin ja päästettiin piskit irti tuossa viereisen tarhan pihassa, me pahikset. Koirilla oli ainakin kivaa. Ei ne loppujen lopuksi kovin toisistaan välittäneet, jokaisella vähän omat puuhat. Nemo yritti alkaa vähän egoilemaan, mutta ei mitään rähinöintiä. Oli mukava lenkki. Ihanaa huomata, ettei tuo mun koira ole enää semmoinen arkajalka. Se tulee mainiosti toimeen piskien kanssa, eikä siitä pelokkaasta pikkukoirasta - joka se joskus oli - ole enää tietoakaan. Oikeasti ihan mahtavaa.


Eilen ja tänään ollaan treenattu aika saman kaavan mukaan. Lähinnä niitä seuraamisen tuskallisia käännöksiä ja paikkamakuuta.
Mitäs nyt noista käännöksistä sanoisi. En tiedä oikein vieläkään millä tavalla pitäisi niitä treenata. Nyt olen siis ottanut koiran perusasentoon, aluksi käsiavun kera kääntyillyt paikallani, jos kukaan ymmärtää mitä tämä meinaa. Sitten ilman apuja. Ollaan myös otettu pari askelta ja siitä käännös. Täykkäreitä myös. Ja olen palkannut heti hyvän ja tiiviin käännöksen jälkeen.
Osassa vasureista varsinkin väistää, jos käännyn liian jyrkästi ja yllättäen. Vasemmalle käännöksissä ongelmana se väljyys, oikealla käännöksissä jätätys, siis kun seuratan pidempää pätkää jne. Ei todellakaan aina, joskus. Nyt ensi viikolla nämä käännökset tehotreeniin.
Eilen tehtiin ihan lyhyet paikkikset. Aamulla oltiin treenaamassa kävelykadulla, oli mukavan hiljaista. Seuruiden lisäksi tänäänkin siis paikkiksia. Nemo kävi vähän kiekoilla alkuun, ennakoi jälleen valmistelukäskyllä. Ensimmäinen makuu oli 40s, etäisyyttä nelisen metriä. Kehuin koiraa kokoajan hiljakseen. Kokoajan oli tosi hienosti, ei säikähtänyt edes sitä, että takana olevan liikkeen katoksen pressu alkoi yhtäkkiä lepattaa kovien äänien kera tuulessa. Hieno.
Sisällä yksi makuu myöskin, 30s. Myös kapulailuja. Nemo kantaa niin upeesti tuota ohjatun kapulaa (kevyempi..) ja metskukin nousee oikein terhakkaasti jo!

Onneksi joinain päivinä on aikaa - ollaan kävelty tänään jo kaksi ja puoli tuntia lenkkiä ja lähdetään kohta vielä parin tunnin iltalenkille...
Mahtavaa että treenit alkoi tällä viikolla, jätettiin vaan välistä. Ensi viikosta alkaen oikeasti menen joka kerta vaikka kuinka väsyttäisi. Häiriöpaikkiksia!

4. maaliskuuta 2011

one life, you got to do what you should

Miten kaikki tärkeät jutut menee aina ohi? Mulla ei toiminut tuo luonnetestikalenteri muutamaan päivään ja nyt kun sain sen toimimaan - se keravan luonnetesti olikin jo yllättäen täynnä!! Superärsytys. Etsin ehkä keväälle jonkun testin, tai sitten mennään vasta syksyllä. Voin vaan kuvitella että en kerkeä ilmoittautumaan minnekään..
No jotain tapahtumaa sentään, nyt on piski ilmoitettu loppukuusta jälleen möllitokoon espooseen. Hyvää kokemusta saadaan, tosin päätin jo nyt, että Nemo ei siellä makuuta tee. Tehdään vaan yksilöliikkeet.
Toivon mukaan saisin huomenna myös tehtyä lahden näyttelyn ilmon, pakko muistaa.

Tänään treenattiin vihdoin! Kirkon parkkiksella. Häiriötä ei kovinkaan ollut. Nemo oli tosi innolla messissä, ei olla treenattu niin moneen päivään että tekeminen kelpasi. Ensin pyysin piskiä tekemään erilaisia temppuja ja tätä normia alkusähläystä.
Aloiteltiin stopeilla, pyysin Nemoa stoppaamaan vauhdista, ensiksi apujen kera, pysähdyin siis itsekin. Annoin vielä toisen käskyn, kun koira oli pysähtynyt ja liikuskelin itse siinä ympärillä. Tosi hienoja, loppua kohden Nemon stopit alkoi vaan nopeutua huimasti!
Pari oikein lyhyttä ja superpalkallista paikkamakuuta, hienoja! Yhdessä vaiheessa pälyili vähän vierestä kulkevia ihmisiä mutta ei mitään nousemiseen viittaavaakaan. Loppuun vielä kapulailua, kuljeskelin vaan ympäri parkkista ja pyysin Nemoa tuomaan kapulaa. Se tuo sitä niin hurjan innolla, ihanaa. Ja on taitanut liittää "tuo"- käskysanan kapulan tuomiseen. Hienoa.
Voisin myös harkita että huomenna teen kunnollisen treenisuunnitelman ajatellen niitä toukokuun kokeita. Että edistyttäisiin. Saataisiin paikkis kuntoon. Liikkeistä varmempia. Lähinnä paljon erilaisia treenipaikkoja nyt vaan, paljon enemmän häiriötä, sekä kestävyyttä - että jaksaa tehdä liikkeitä enemmän putkeen.

Annoin Nemon kieriä tänään mielin määrin lenkillä kaikessa sonnassa.. pesen ja laitan sen kumminkin huomenna. Olipa koiralla ainakin hauskaa, mulla ei niinkään kun mietin missä kaikessa se kieri. Eikä ole toki yhtään likainen..
Ulkona on ollut koko viikon mahtavat kevätkelit, jospa vihdoin se kevät alkaisi tulla. Taidan itsekin olla ihan sekaisin, oon saanut viimepäivinä varmaan enemmän aurinkoa kuin koko talvena.
edit/ hienoa silmätulokset vihdoin koiranetissä!

3. maaliskuuta 2011

GIVE ME ATTENTION

Jump!
Don't wanna think about tomorrow
I just don't care tonight
I just wanna jump


Ei tässä muuta kuin että onnea haiseva pikkupiski Nemo, 3v! Koira alkaa saavuttamaan parasta ikäänsä. Pian tässä kolme yhteistä vuotta takana, kuinka siistiä. Ja monia vuosia edessä. Maailman parhain kaveri tuo karvamursu.
Voin myöntää, että tää viikko on valunut ohitse. Ihan täysin toimettomina ei olla oltu, joka päivä on tehty lenkkiä vähintään puolitoista tuntia. Iltakaudet ollaan siis lähestulkoon asuttu ulkona. Huomenna alkaa järjestelmälliset treenaukset.
Synttärisankari nukkuu varsin tyytyväisenä tuolla sängyllä pää mun tyynyllä.

1. maaliskuuta 2011

melkoinen sunnuntai

Sunnuntaina käytiin Ainon ja nahkacollie Emman kanssa kolmen tunnin mukava lenkki. Tyypit tulivat tänne meillepäin vaihteeksi ja lähdettiin pellolle ja ristinummelle. Muitakin lenkkeilijöitä oli liikkeellä, mutta ei se kyllä piskien menoa haitannut. Tässä parhaimpia paloja riehukaksikosta, kuvia tuli parisataa joten niitä tulee olemaan tulevissakin postauksissa :)

Meno oli niin hurjaa että korvatkin nousee pystyyn..

On ne naiset vaan kieroja, heti läpsimässä. Tää on niin mun suosikkuva. ^



Ja viimeisessä esiintyy lentävä biisoni. Oli muuten huippukevätkeli sunnuntaina, jospa noi lumet oikeasti alkaisi sulaa!
En ole koskaan nähnyt Nemoa noin hulluna, mitä se oli Emman seurassa. Jospa mun koira olisi vihdoin oppinut leikkimään muiden koirien kanssa ja nauttimaan niiden seurasta. Ihanaa, jos Emmasta saisi Nemolle kunnon kaverin, niitä tuolla piskillä on harvassa. Collie osasi leikkiä juuri oikealla tavalla Nemon kanssa, se ei ole liian päällekäyvä. Nemo oli oikeasti mielettömän sekaisin, se veti bichonrallia ympäri maita ja mantuja, karjui jopa mennessään ja pysähtyi vasta kun oli ihan kuolemankielissä.
Saa nähdä milloin tulee treenisepostuksia, nyt tämän viikon torstaihin saakka pitää vähän kiirettä. Torstaina oonkin koko päivän mukavasti aamukasista johonkin kuuteen koulussa kun mulla on koe silloin myöhäisiltapäivästä, että jää silloinkin koirailut vähän..
edit/ heh toivottavasti kaikki kokeet ei mene näin nopeasti täyteen, tuo hyvinkää jo nyt täynnä vaikka muut pystyi tänään vasta ilmottautumaan. No, se vaan listasta pois.