lahden kansainvälinen

Tänään oli lahden näyttely sitten. Kiva oli taas pyörähtää vähän kehissä. Luulin että tultiin ajoissa paikalle, ja pöh.. kehän laita oli aivan täpötäysi ja paikkaa pöydälle ei meinannut saada mistään. Ihmiset olivat myös oikein ystävällisiä siinä kiistellessään pöytäpaikoista, not.
Kaikki kuvat ottanut Iinis, superkiitos kuvaamisesta! Olin jo ihan harmistunut että jätin omankin kämrän kotiin mutta olihan joku ahkera niitä kuvia ottanut!

Hui miten Nemo näyttää noin suttuiselta ja jotenkin pörröiseltä kuvissa. Olisi pitänyt siistiä enemmän, turkista nousee semmoisia kivoja pikkuhapsuja aina pesun jälkeen. Kun sain luettelon käteeni, yllätyin avoimien urosten määrästä; kymmenen. Tosi paljon, edellisissä näyttelyissä ollut maksimissaan neljä. Nemo meni kehässä tosi kivasti, nyt ravasi lähes kokoajan katse eteenpäin suunnattuna.. tosin johtuen muista piskeistä. Vähän liian innokkaana veti, mitäpä tuosta. Jouduttiin odottamaan yksittäisarvostelua tosi kauan, venailtiin se koko aika kehässä. Vähän meinasi piski pitkästyä mutta hyvin tsemppasi. Nätisti antoi tuomarin tutkia.

AVO-EH sieltä jälleen tuli. Tuomarina oli Wim Wellens. Arvostelu jälleen hivenen epäselvä, laitan sen tähän englanniksi. Jos joku ystävällinen haluaisi taas jelpata käännöksessä. Suurin osa arvostelusta on selvä, mutta pari pikkukohtaa on hieman epäselviä.

2 years old typical male. Good head proporxons(?). Could have stronger muzzle. Dark eyes. Good neck and shoulders. Level topline. Would prefer more hind angulations. Soft coat. Short stride at the back. Front movement ok.Onhan tuo arvostelu ihan jees.

Nemo oli ainakin päivän jälkeen ihan puhki. Löytyi piskille muuten kaksi mielettömän ihanaa pantaa, aijai, en noin ihania pantoja ole vielä missään bongannutkaan..

Mutta seuraava näyttely sitten joulukuussa!

waiting for tomorrow

Tosiaan huomista näyttelyä odotellessa! Ei ainakaan vielä jännitä yhtään. Olisi voinut seisomista ja ravausta vähän treenata, kaksi kertaa oon vähän treenannut mutta.. Kaikki kamppeet pitäisi pakata.

Eilen oltiin trimmissä ja lähtihän tuolta örkiltä karvaa taas niin pirusti. (eka kuva tosi tyylikäs muuten, 'väärä turkkipuoli' näkyvissä, kun toiselta puolelta niskaharjakin parempi)

Aamulla tulee ihanaa yrittää saada koira tekemään tarpeensa ulos ja samalla yrittää pitää se valkoisena.

Parina viime päivänä pidemmät lenkkeilyt vähän jääneet. Temppuja ollaan mukavasti opeteltu. Opetin piskin torstaina haukkumaan, nyt se sujuukin puhu- käskyllä jo ihan hyvin. Tosin ensin piski saattaa mennä maahan ja sitten vasta haukahtaa.

Aloin tänään vaihtamaan Nemon ruokaa. Canidaelta löytyi tuolta eläinkaupasta vaan chicken & rice- ruokaa, mutta hyvin näytti piskille maistuvan. Grain freetä ei kuulemma ole koko maassa. Canidae ALS- ruokaa ajattelin ensin, mutta ei sitäkään tuolla ollut. Jos nyt syöttää tuon pikkusäkin ja vaihtaa sitten alssiin.

Eipä tässä nyt muita, voisin pakata kamat ja mennä koisimaan.

ukuilemassa

Tänään ollaan Nemon kanssa tehty superpitkiä lenkkejä ja illalla oltiin treeneissä. Jätkä on ihan hyvin pysynyt vapaana, mitä taas vähän testaillut.
On se mukava kun lomalla on aikaa lenkkeillä kerrankin paljon ja panostaa koirailuun ihan kunnolla. Huomenna lähteekin Nemolta mukavasti turkkia, vihdoin. Ja sunnuntaina sitten Lahteen. Saatiin myös jätkälle silmäpeiliaika marraskuulle, jee.
Eilen olin vahtimassa siskon neljä- ja kuusivuotiaita lapsia ja neronleimauksena otin Nemonkin mukaan.. siinäpä vasta oli showta kerrakseen. Ihan hyvinhän koira käyttäytyi, mitä nyt välillä vähän innostui tenavien riehumisesta liikaa. Ajeltiin siellä hissilläkin ja hyvin Nemo oli, vähän ihmeissään. Ja asuntoahan oli pakko tutkia koko ilta..

Illalla oltiin ukuilemassa. Olipa muuten ihan sairaan kylmä, en edes tajunnut laittaa tarpeeksi päälle. Treenit koulun pihalla, enemmän valoa. Paljon porukkaa edistyneempien ryhmässä kyllä joo.. Janessa ja minä ja Karitakin siinä pomppi :D
Saavuttiin Nemon kanssa vähän ajoissa paikalle, alkeisryhmän vielä treenatessa. Pistin piskin vähän kiertämään lipputankoa ja otettiin yksi lyhyt oikein nasta seuruupätkä.
Luoksetulo oli oikein superhieno. Janessa käskytti. Oikeasti ihan mieletön. Tuli sairaalla vauhdilla hienosti sivulle, jättikehut ja palkka. Jees.
Seuraamiset ihan kivoja.. otin suhteellisen kehuttomina, yhdessä vaiheessa alkoi into selvästi hiipua. Mitä ei olekaan aikoihin käynyt, nou. Mutta kumminkin suhteellisen hyviä seuraamisia. Täytyy muistaa itse ne käännökset!
Sitten lipputangon kiertoa ja siitä perusasentoon, oikein makeita, tuli suoraan ja ainakin sairaalla innolla.
Loppuun vielä paikkaistumista Wilin vieressä, Karita häiriköi vähän. Eipä enempää treenattu.
Oikeasti on vähän vaikea keksiä mitä treenaa. Voin kai myöntää, että koira on suhteellisen valmis, palkattomuutta ja yksityiskohtien hiontaa. (unohdetaan se paikkamakuu nyt hetkeksi..) Käytiin vielä Janessan ja Wilin kanssa lenkillä.

mitäs me kahelit

Nyt vähän ärsyttää. Aamulenkillä metsässä luoksemme syöksyi vapaana ollut painava lapinporokoira. Siksi painava, koska yritin tyrkätä sitä pois luotamme, mutta kovakin iskuni oli liian heikko. Piski tuli pyörimään siihen Nemon ja mun ympärille, oli vähän hankala pitää se poissa siitä. Nemo ehti mennä vähän paniikkiin, en saanut sitä ihan taakseni turvaan, jätkä pyöri siinä häntä koipien välissä.

Olisi vaan täytynyt ryhtyä kunnolla aggressiiviseksi sitä koiraa häätäessä. Miksi meille juuri käy aina näin. Kun Nemo ei muutenkaan ole koira varmimmasta päästä. Ja sitten vielä omistaja ei saa puolustettua sitä..
Samalla lenkillä sain myös tuntea pikkujätkän purukalustoa kädessäni kun irrotin risuja sen turkista. On se vaan joskus niin älyttömän kiva koira. Räpläilinkin taas loppulenkin pikkuroskiakin sen turkista irti ja nätisti antoi ne irrottaa, kun tajusi ettei mitään pahaa tapahdu.

Pidin äskenkin puolet päivälenkistä Nemppaa tuolla kulmilla irti. Hyvin voi pitää täällä kaupungimmassakin irti kun ei ole ketään, kaikki töissä. Ja hyvin tottelee!

Oon nyt ihan tosissani ajatellut että mennään sinne tokokokeeseen. Vaikka tiedän ettei siinä ole mitään järkeä. Ei saisi olla näin huoleton. Tiedän nimittäin, ettei keretä saada sitä paikkamakuuta kuntoon kokeeseen mennessä. Okei, ei me saada sitä varmaan ikinä täysin kuntoon. Miksei mulla voi olla hieman varmempaa koiraa? Tai kuinka paljon ja miten mun pitäisi treenata?

Ongelmanahan taitaa olla se että Nemo tuntee olonsa turvattomaksi makuussa. Kyllä se makaisi varmaan viisi minuuttia, jos olen viiden metrin etäisyydellä siitä. Mutta kaksikymmentä metriä on liikaa.

Äsken treenattiin kinnarin kentällä. Makuitakin tietty otettiin. Aluksi ympäristö mukavan häiriötön, sain hyvin aloitettua makuun. Jätin sen siihen, poistuin viitisen metriä ja käännyin. Piskin katse oli kiinnittynyt mun taakse tosi kiinteästi, koko koira oli ihan jännittynyt. Kävin palkkaamassa, saatuaan palkan suuhun se nousi hitaasti. Vilkaisin taakse, sieltä kentän vierestä jostain puskasta oli ilmestynyt rottis. No, uusiksi vaan. Paljon helpompana, jäin ihan lähelle, palkkasin, kehuin. Kaikki kyseisen treenin makuut helppoina. Lopuksi paikkamakuu lasten pelatessa futista kentän toisella laidalla meluisasti, hienosti pysyi. Ihan lyhyt makuu siis.

Samassa treenissä otettiin luoksari, voi, täysi fiasko. Jätin Nemon paikalleen, kävin palkkaamassa ja kaivoin samalla puolikkaan nakin taskustani - virhe, kun käännyin, piski seisoi. Istui takaisin käskystä. Hyvä luoksari, loppuperus unohtui.. kapulan hakuja loppuun, hienoja. Olipahan hauska treeni. Piisoni on joskus vaan niin innoissaan, että yrittää kauheasti mutta ei lopulta itsekään tiedä mitä yrittää, ja vaan sählää kuin hullu.

edit / nyt on jäbä ilmottu helsinki winneriin!

so much of time

Aijaijai ihana viikon loma alkoi perjantaina. Nyt kun olisi aikaa tehdä piskinkin kanssa kaikkea mahdollista, treenata mielin määrin - ei jaksakaan. Väsyttää vaan kokoajan niin pirusti. No eiköhän tästä vähintään huomenna oikein kunnolla nousta ja ryhdistäydytä.
Kuluneen viikon treenailutkin ovat jääneet hieman laiskoiksi. Joku pikakertaus tähän väliin nyt tämän viikon treenaamisista.

Tiistaina kinnarin koulun parkkiksella. Alkuun ja loppuun kapulointia, Nemo lähti superinnolla perään ja kehotuksesta toi aina kapulaa mulle parin metrin matkan! Jopa jos oli tiputtanut kapulan, otti takaisin suuhun ja toi vielä vähän matkaa! On se vaan tajuttoman hieno piski.
Sitten palkattomia eripituisia seuraamispätkiä. Loppuun superkehut ja palkka. Tosi hienoja.
Paikkamakuuta loppuun, yhden kesto oli se 2min, paljon palkkasin, etäisyys vaihteli.
Keskiviikkona yhteiskoulun kentällä ruutua, merkkiä, paikkamakuuta ja seisomisen vahvistelua.
Ruutua ja merkkiä kosketusalustalla, sekä siten että jätin piskin paikalleen ja kävin osoittelemassa kohdetta ja kovasti innostin piskiä äänellä, sitten lähetin sinne. Kivoja.
Ekassa paikkamakuussa heti maahanmenokäskyn jälkeen nousi. Oli aika märkää. Vahvistelin maahanmenoja ja saatiin onnistuneita makuitakin. Stopin varmuutta pitää paljon hioa, jalat alkoi steppaamaan kun kiersin koiraa ympäri ja koitin palkata liikkumattomuudesta. Vire oli ihan ok.
Viime päivinä ollaan vaan makuuta hinkkailtu, sisällä ja verannalla saatu jo aika kahteen minuuttiin kolmen metrin etäisyydellä. Palkkaa joskus, joskus ei.
Tänään sitten ihan mukavassa sateessa koulunpihareenit. Nakkeja palkkana. Heti kun päästin Nemon irti, se lähti vetämään bichonrallia, intoa ainakin oli.
Alkuun 1min paikkamakuu, etäisyys noin 7m. Kehuton, kerran kävin palkkaamassa. Hurjan hienosti makasi märässä maassa!!
Lisäksi vaan seuraamisen käännöstreeniä ja stopin vahvistelua. Ei kummempaa raportoitavaa. Nemppa oli hyvässä vireessä.

Hitto soikoon noista treenisönkkäyksistä tulee pirun sekavia. No, ei kenenkään muun kuin minun niistä mitään tarvitse tajuta.

Eilen tehtiin puistoon meidän mittapuullamme pitkä jälki. Aloitus oli piskille jotenkin yybervaikea, sain lähettää sen jäljelle kolme kertaa. Sen jälkeen menikin loppujälki tosi hyvin, kulma vähän vaikea. Ei höseltänyt turhaan. Tosi hiano.

Nemo on testannut mua mukavasti tässä nyt pari päivää.. lenkillä vapaana ollessa yrittää aina lähteä risteyksistä eri suuntaan. Aamulla metsästä lähti rällästämään talon pihalle, sain käydä hakemassa sen pois sieltä. Huhhuh, se on käyttäytynyt remmissäkin kuin ihan pentu. Kai tämä tästä.

Pesuoperaatio olisi illalla edessä. Ensin mun piti pestä se päivällä, mutta ulkona sataa kaatamalla ja piski olisi heti pissatuksenkin jälkeen samassa kurakuosissa...

sekava sepostus.

villiä menoa

Nähtiin tänään Johannaa ja Demiä, nyt ihan kunnon lenkin merkeissä. Heti kun oltiin tavattu ja lähdetty kohti kyrölän kenttää suunnitelmissa treenata, alkoi aivan järjetön kaatosade.. joskus tulee semmoinen fiilis, että säiden haltijalla on tosiaan jotain minua vastaan. Johan sää muuttuu kummasti heti kun astuu ovesta ulos. No, se sikseen.
Pidettiin sadetta tovi kyrölän koulun katoksessa. Sitten vaan kentälle treenaamaan. Mekin treenattiin aika minimaalinen treeni. Alkuun paikkamakuu Demin vieressä. Keskellä vapautus, parit palkat. Yhteisaikakin ehkä juuri sen kaksi minuuttia. Kävin kaukana, jäin lähemmäs sitten seisomaan. Olosuhteet ihan vaativat, satoi, märkä kenttä ja kova tuuli. Nemo pysyi hienosti ja ihan varman oloisena. Vaikka ihana Demi vieressä.
Sitten vähän palkattomia eripituisia seuruupätkiä, lopussa jättikehut ja palkka. Mieletön vire, pysyi hienosti yllä. Vielä liikkeestä maahanmenon nopeuttelua ja hiontaa takapalkalla, eipä siitä mitään sanottavaa.

Lähdettiin siitä jatkamaan lenkkiä, päädyttiin pellolle ja loppujen lopuksi ainolan futiskentälle juoksuttamaan piskejä.. me pahikset.
Nemo juoksi Demin kanssa kuin hullu. Ihanaa nähdä, että sekin joskus innostuu leikkimään toisten koirien kanssa kunnolla. Piskeillä meni mielettömän lujaa. Annina ja Peppi liittyivät vielä loppulenkistä seuraan ja annettiin piskien vielä tovi riehua.

Tuli mukavan pitkä lenkki tehtyä, koirat saivat riehua sydämensä kyllyydestä ja on ainakin piski ollut väsynyt ja rauhallinen loppuillan.

Täytyisi kunnolla ryhdistäytyä noiden treenien kanssa, jotain järkevämpää treeniä. Jossain vaiheessa.

pidetään vaan niin kauhean kivaa

Hups viikko onkin kulunut aika nopeesti. Kaikenlaista Nemon kanssa on hommailtu, fiksua ja vähemmän fiksua. Syysloma alkaakin viikon päästä, jesjes, sairaasti aikaa piskille!

Alkuviikosta opetin Nemolle tassujen laittamista kenkiin. Ihan alkuun jouduin opettamaan sille toisen tassun antamisen, tassu- käskyllä se antaa aina vain vasenta tassuaan. Nyt toinen- käskyllä nousee myös oikea tassu. Mun opetusmenetelmät oli oikein kivoja... millään ei tarjonnut alkuun oikean tassun antoa vahingossakaan, joten vaan otin sen tassun käteeni, toistelin toista ja palkkasin. Hetken päästä jo tarjosi itse.
Tassujen laittaminen kenkiin sujuu suhteellisen hyvin. Vaiheessa vaan se, että kun se iskee molemmat tassut samaan aikaan pontevasti kenkiin, se lysähtää samalla maahan.. eivätkä tassut aina osu ihan kenkien sisään. Kyllä se siitä. Täytyy sanoa että kyllä Nemo oppii tommoset yksinkertaiset mukavan nopeasti. Voisi ottaakin itselleen jonkun temppu parissa viikossa- projektin.
Keskiviikkona päästiin jopa oikeaan aikaan sinne ukuilemaan. Oli sairaan pimeää, hyi kuinka ällöttävää. Ensiksi paikkamakuu, Onni-collien vieressä makasi. Välissä vapautin, ensiksi makasi jonkun 1min ja sitten 40s. Kävin kauempana, palasin palkkaamaan ja jäin lähemmäs. Hienosti makasi, oli niin kylmäkin!
Sitten omaa reenaamista. Erilaisia seuraamispätkiä, ei taas mitään moitittavaa. Parit paikkaistumiset, hyviä. Janessa oli raahannut ukun hyppyesteen kentälle, ihanaa kerrankin reenata kunnon esteellä! Hyppyä sitten Nemon kanssa lopuksi hinkkailtiin. Ensin vähän alkeita, ohjasin esteen yli. Sitten ihan normia hyvin paljon, vähän korkeammallakin esteellä. Tosi hyvin se nykyään hyppää, ongelmana vaan esteen takana vastaan tuleminen.. mietin että miten mun kannattaa palkata se. Pitäisi saada palkattua heti kun se on paikallaan. Mutta kivat treenit pimeydestä huolimatta!

Ollaan myös reenattu kinnarin kentällä, siellä muistaakseni vaan perusasennosta palkkailua ja paikkamakuita. Sekä sitä paikkamakuun valmistelukäskyä. Liikkeestä maahanmenonkin nopeuttelua tuli otettua. Kyseinen treeni treenattiin vieläpä sateessa ja mainiosti Nemo teki.
Tänään kerrankin ihan uudella kentällä, kyrölän hiekkakentällä. Häiriötä ihan kivasti, päiväkodin pihalla leikkiviä kiljuvia kakaroita, ihmisiä.. Nemo alkuun oli vähän jotenkin ihmeissään, annoin sen tutustua rauhassa kenttään. Pari kertaa palkkasin siinä myös ihan kontaktin ottamisesta. Vähän temppuiltiin. Paikkamakoilua, eka aika reilu 2min. Ensin kävin kaukana, tulin palkkaamaan ja jäin taas noin 7m päähän. Hienosti makasi, katkeamaton kontakti.. toinen lyhyempi, hieno. Seuraamisen käännöksiä käsiavulla, varsinkin vasemmalle. Loppuun luoksari. Pysähdyin kesken matkan, käännyin, huutelin käskyä, kävin palkkaamassa. Sairas vauhti kun tuli, vapautin vauhdista.
Nemon into on kaikissa reeneissä niin mahtava. Ongelmana vaan se, etten osaa vetää erilaisia treenejä. Mielikuvitus ei riitä.

Piski selvisi eilisen päivän hyvin. Oltiin koko päivä poissa kotoa, kaveri oli vahtimassa Nemoa loppupäivän koulusta päästyään. Hyvin olivat pärjänneet, saatiinpahan nyt vastaisuudeksikin Nemolle vakkarihoitaja! Turhaan jännitin.

Illalla vielä kun kaveri lähti, Nemo jäi ulkona kyyläämään sen perään häh lähtikö tuo nyt.
Tänään pesin piskin ja ollaan tehty ihan mukavia lenkkejä. Illalla tein sille treenien jälkeen yhdelle nurmelle jäljen, hehe, se meni vähän huonosti.
Päätin nyt ihan vakaasti, marraskuun tokokisoihin mennään. Mikä tarkoittaa, että pitäisi alkaa treenata järkevästi. Mulla olisi ollut toinenkin kuukausi aikaa treenata järkevästi, mutta heitin sen hukkaan. Tämmöinen epäjärkevämpi reenaaminen on paljon kivempaa. Ja sitten, messariin mennään, perinteistä täytyy pitää kiinni.

Ensi vuodeksi nyt jo tavoitteet tiedossa, se TK1. Ja agilityn jonkunasteinen alkeiskurssi jos löytyis jostain sopivasti olisi tosi nastaa..

tästä se lähtee vielä ja lujaa

Eilen käytiin Janessan ja Wilin kanssa treenaamassa vihtakadun koululla. Ensiksi mentiin huikea kahden minuutin matka Nemolaisen kanssa junalla saunakallioon ja sieltä sitten sinne koululle. Piski käyttäytyi junassa ihan kehuttavasti, mutta olisi voinut paremminkin käyttäytyä.
Janessa ja Wili treenasivat ensiksi. Jätin Nemon kiinni maaliin siksi aikaa kun kuvasin Wiliä. Piski keräsi mukavasti kierroksia maalissa, huusi korvia raastavasti.. en tiedä mistä se on tuon huutamisen kehittänyt, mutta enpä jaksa sille erityisesti alkaa mitään tekemäänkään.
Kun hain piskin, se kävi ihan mielettömillä kierroksilla! Päästin sen irti, jätkä vaan pomppi kenguruna mua vasten, huusi ja viuhtoi. No, siitä olikin hyvä lähteä treenaamaan.


Ensiksi muistaakseni luoksari ihan perusasentoon saakka, matkasta en nyt tiedä - tarpeeksi pitkä. Hienosti jäi jätkä odottomaan kutsua ja tuli vasta kutsusta räjähtävällä vauhdilla perusasentoon, how cool.
Sitten kai seuraamisia, suoria ja juoksupätkiä! Todella hienoja, edelleenkin vähän painaa.. mitä pienistä, haluan vain tuon järjettömän innon säilyvän. Otettiin myös käännöksiä paikallaan, hyviä.
Vähän ruutuja kerrankin ihan kunnon ruudulla, keskellä se palkka kosketusalustalla. Vauhtia ainakin tuli lisää vain.
Kapulaakin vähän nostelin piskille, kivasti se sitä nosteli mutta ei näyttänyt parastaan.
Liikkeestä maahanmeno oli mielestäni hyvä, liikkeestä seisominen taas järjettömällä viiveellä.
Lopuksi vielä makuu Wilin vieressä, 2min, 5m, kolme palkkaa ja kehuja. Kivasti makasi.
Tosi mukavat treenit. On nykyään niin mahtava treenata Nemon kanssa, kun se on niin järjettömän innoissaan ja selvästi rakastaa touhua.. tuota palkkaa pitäisi vaan aika radikaalisti vähitellen vähentää. Mutta vielä pidetään hauskaa :)
Lopuksi käytiin vielä aivan ihanassa metsässä lenkillä, tuommoisia metsiä jos olisi täälläkin päin kaupunkia niin olisi ihan mukavaa.

Tänään kinnarin koulun parkkiksella heti koulun jälkeen. Nyt lähinnä liikkeiden yksityiskohtiin keskittyvää treeniä. Paikkiksen valmistelukäskyä, perusasennon kestoa ja stopin nopeutta treenattiin. Lisäksi kapuloitiin.
Valmistelukäskyä reenailin ihan vaan niin, että otin piskin sivulle, toistelin käskyä ja palkkasin pystyssä pysymisestä. (probleemana on siis ollut, että Nemo ennakoi maahan) Paljon jouduin käsimerkillä nostamaan sieltä maasta ja lopulta vaan syöttelin namia sille kun oli istuma-asennossa ja toistin käskysä. Jep.
Perusasennossa pitkään pysymisestä palkkailin ja kehuin, ei onkelmia nyt. Ei mitään ennakointeja. Stopin nopeutta takapalkalla, siis ihan vaan stoppia, ei jäävänä ettei mitään seuraamisia siinä mukava. Hyviä.
Uudella taktiikalla kapulointia. Jätin Nemon paikalleen ja samalla kun annoin vapaa- käskyn, viskasin kapulan kauemmas. Miljoonaa lähti perään, nappasi haltioissaan suuhun ja lähti vielä tuomaan mulle sitä vähän, innostin sitä kiljumalla siinä jotain ja peruuttamalla. Tätä tehtiin useampi toisto, aika mainio. Jospa kapula joskus olisi Nemon mielestä huippukiva.
Mukavia reenejä ollut, nyt menen nukkumaan.

would you live each moment like your last

Ei erikoisempia kuulumisia, kahteen päivään ei olla ollenkaan treenailtu.Tänään meidän piti Nemon kanssa tehdä vain ristinummen lenkki, mutta se venyikin neljäksi tunniksi kun jatkettiin lenkkiä Johannan, Anninan ja piskien kanssa. Nemo sekosi Demistä jälleen täysin. Ainakin jätkä sai juostua, collie ja villis juoksuttivat sitä ihan kympillä. Tosi mukava jättilenkki oli.

frustration

Hehe kukaan muu kuin minä ei onnistuisi taas säätämään näin hyvin omiaan. Tänään lähdin reippaana treeneihin, pelkäsin jopa vähän myöhästyväni. Oltiinkin sopivasti ajallaan kentällä. Kas kummaa, ei ketään missään. No, sen kummemmitta pohtimatta treenattiin sitten Nemon kanssa sitten kahden keskiset treenit.
Kotona tsekkasin tuon vanhan välillä toimimattoman sähköpostin, sieltähän se syy löytyi - treenit ovat siirtyneet keskiviikolle. Kappas. Pitäisi ehkä useammin lueskella sähköpostia. Teen sen ehkä kerran kolmessa viikossa.

Tänään kentällä oli messissä iltaruoka ja broileria. Alkuun perusasentojen kestoja, palkkasin vaan hyvästä asennossa pysymisestä. Pujoiltiin ja temppuiltiin alkuun myös paljon, Nemo oli ihan liekeissä jälleen. Uskomatonta miten se innostuu nälkäisenä..
Sitten aika paljon seuraamisia, suoria, käännöksillä sekä oikealla ja vasemmalle että täysinä, juoksua, ihan hidasta kävelyä. Jättebra. Mieletön Nemo. Kaikista parasta on se into! Kaikki meni oikein nappiin. Nemo seuraa oikealla paikalla, jätätyksestä ei ole ollut aikoihin tietoakaan, eikä innon puutteesta.. tuollaisena seuraaminen saisikin pysyä, täytyy varoa ettei piskin seuruuinto katoa.
Makuita sitten. Yksi minuutin, se ihan hyvä. Pari lyhyempää. Yhdessä vaiheessa onnistuneen makuun jälkeen jätin sen jälleen paikalleen, kun käännyin parin metrin päässä, jätkä seisoi ja katsoi mua silmät loistaen. Siitä en osaa yhtään sanoa, mitä tapahtui. Pari onnistunutta lyhyttä makuuta vielä perään ja that's it. Loppuun seisomaanjäävä iltaruoalla, tosi hyvä.

Ollaan puuhailtu vähän sitä ja tätä. Alkuviikosta opetin Nemolle vähän vasemman, suunnan alkeita. Eipä kauhean hyvin menneet harjoitukset hehheh. En oikein edes tiedä miten se kannattaisi opettaa. Kosketusalustan avulla opetin, vaihdoin alustan taitettavaan kanteen ja pääsin vähän jo pienentämään sitä, tarkoituksena joskus hävittää se kokonaan. Käskysanallahan se lähtee alustaa koskemaan, pitäisi vaan saada uusi käsky siihen jne. Tosi innokkaana Nemo oli messissä, pitäisi ihan uusia juttuja opettaa kokonaisuudessaan sille. Liikaa jääty jankkaamaan vanhoja.
Tässä viime päivinä ollaan lähinnä jankkailtu paikkamakuita ja seuraamisia. Seuraamiset on niin sairaan hienoja. Ollaan otettu palkatonta ja kehutonta pätkää, sitten vastapainoksi taas palkallista ja kehullista minipätkää. Puskee vähän liikaa. Tänään saatiin siitäkin huolimatta makeat vasemmalla käännökset, vau. Seuraamisista ei kerta kaikkiaan mitään moitittavaa.
Paikkamakuissa ollaan edistytty jo minuuttiin noin 5m etäisyydellä, kehumisella. Kaiken kaikkiaan hyvin on pysynyt.

Ei tässä nyt muuta kuin hieman turhauttaa tuo paikkamakuu.. olisi niin kova hinku kisoihin. Itselleni hallaa teen, jos lähden epävarmalla paikkamakuulla kisoihin. Ja varsinkin Nemolle. Mulla ei ole edes minkäänlaista treenisuunnitelmaa, ei mitään hajua. En edes tiedä mitä meidän pitäisi tässä vielä makuun lisäksi treenata.

Tietysti sitä palkattomuutta ja häiriötä, mutta mistä saan mitään häiriötä... pitäisi varmaan rustata ihan yksityiskohtainen suunnitelma.

Tänä vuonna yksiin kisoihin vielä haluan. Jos hinkkaan tässä näitä alokkaan liikkeitä vielä puolikin vuotta, niistä menee maku ihan kokonaan. Pelkään jo nyt, milloin tuo piski kyllästyy. Otetaanhan me nykyään aika usein niiden lisäksi alkeellista ruutuamme ja kapulan nostelua, nekin vain käyvät hieman tylsiksi. Pitäisi saada jokaisesta treenistä erilainen, ei saisi kangistua kaavoihin.

Jepajee, tällä kertaa näin.

foggy morning

lapparineitien seurassa

Käytiin illalla pyörähtämässä pitkähkö lenkki kaverilla hoidossa olevien suomenlapparineitien kanssa. Neidit olivat Nemosta erittäin hurmaavia, eivät vaan kovin suosiollisia takamuksessa roikkuvalle valkoiselle hornanhengelle..
Suohku (kaverikuvissa piisonin kanssa) ei Nemosta välittänyt tipan tippaa, mutta Jiella sai aina melkoisen sätkyn kun pallopää uskaltautui liian lähelle sen takamusta. Nemopa ei komenteluista välittänyt, varmaan viidennenkymmenennen ärähdyksen jälkeen se alkoi vähän varoa.

Täytyy myöntää, tosi mukavia piskejä. Käytiin yhdellä pellolla pyörimässä, valtava virhe. Poistuessamme pellolta piskit olivat täynnä jotain tahmeita mustia siemeniä, varsinkin Nemo.

Tulikin aika äkkilähtö kotiin - jos niitä siemeniä ei olisi saanut heti irti, ne olisivat liistraantuneet aika nastasti tuohon pumpuliturkkiin.

Kotona menikin turkin setvimisessä ja lähestulkoon siemenien yksi kerralla pois- nyppimisessä melkein tunti. Kuinka raivostuttavaa. Ihanaa omistaa turkkirotu toisinaan.

Koiraseura oli kivaa vaihtelua yksin lenkkeilylle, varsinkin tuommoiset mukavat piskit jotka eivät ole Nemolaiselle liian rajuja.