pehmokoiran omistaminen

Pehmokoiran omistaminen on haastavaa. Varsinkin pehmokoiran kanssa treenaaminen, kun pehmokoira saattaa paineistua ja ahdistua vääränlaisesta liikkeestä, väärällä äänensävyllä mainitusta käskystä, toistetusta epäonnistuneesta liikkeestä, kaverin ärähtämisestä koiralleen.

Olin suunnitellut nyt illaksi pehmokoiran kanssa kisamaiset treenit. Janessan ja Wilin kanssa yhteiskoululla. Nemppa ja minä treenattiin ensin.
Kisamaisina putkeen liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. Maahanmeno mielettömän hieno. Luoksarissa Nemo ennakoi kun Janessa liikkuroi ja huusi "käskyn". Teki sen toisenkin kerran. Totesin vain hups väärin meni. Kolmannella tarkoitus ottaa lyhyempi etäisyys, koira lähti paineissa perään. Palkkailin vaan istumisesta kun Janessa huusi käskyä, olin itsekin ihan jäissä. Ja Nemo huomasi. Onnistunut miniluoksetulo.
Palkkasin jättipalkalla (tuskin mitään hyötyä enää, raukkaparka luuli että se teki huonon maahanmenonkin eikä saanut palkkaa... ja sen jälkeen omistaja teettää vielä kaksi palkatonta luoksetuloa..), ja Nemo sai jonkun ahdistuskohtauksen. Hotki lihapullat, vinkui tosi kipeän kuuloisesti häntä koipien välissä. Tauolle, istui sylissä kymmenisen minuuttia, paineissa ja kipeän oloisena. Otti myös vähän paineita Janessan ja Wilin puuhista.
Käytiin pikku kävelyllä. Helpotettuina samojen liikkeiden osia, tosi iloinen.

En tiedä. En vaan tiedä.... miksi juuri nyt meni kaikki ihan penkin alle. Mikä se vinkukohtaus oli? Nyt jos Nemolle jäi jotkut traumat tuosta ja jos luoksarimokat söi kamalasti motivaatiota. Jos.
Joo epäonnistumisia tulee. Pehmokoiran kanssa ne vaan harmittaa enemmän. Ehkä suurentelen asiaa, ehkä en.
ps. ja Nemopa vasta jännä pehmo onkin, treenikentällä oikein superpehmo siis aivan sairas ja kotona melkein kulmakunnan kauhu.... ego ei ulotu kentälle.

lisää, ja lisää

TREENIÄ! Tietty sairaasti treeniä ja treeniä vaan kokoajan! Ja niille tiedoksi jotka miettivät että miksi blogi on hiljentynyt; kannettavani päätti kärähtää viime viikolla vieden luultavasti kaikki kevään ja kesän kuvat mennessään. Harmittaa, mutta opinkohan sitten siirtämään kuvat heti suoraan ulkoiselle kovalevylle enkä koneelle.. tekniikka rakastaa minua.

Eipä tähän taas muuta tule, kuin treeniselostusta. Ei oikeastaan olla muuta tehty kuin treenattu ja lenkkeilty paljon aina silloin, kun kuumuus on antanut myöten.

20.7. pienet treenit aamulla kinnarin koulun pihalla. Ohjelmassa ruutua, kapulointeja ja yksi paikkis.

Ruutua tein ensin 2x kosketusalustan kanssa, sitten 2x näyttönä. Hyvin pelasi, ei jäänyt mitenkään puoliksi ulos. Ohjatun kapulalla kaksi vauhtihakua, pingoin koiraa karkuun ja heitin palkkaa. Muutamat nostot myös.

Sitten 20m 1min makuu, takapalkka. Välipalkkasin myös. Oli melkoisen levoton, pälyili, mutta pysyi hyvin. Eipä noista pikkutreeneistä muuta, hyvin Nemppa teki.

21.7. sitten aamusta yhteiskoulun tekonurmella treenaamassa Susanin ja Ruutin kanssa. Jo aamusta oli ihan pirun kuuma, joten ajattelin että piski ei toimi ollenkaan. Nooh! Mulla oli superhyvää palkkaa messissä ja nälkäinen koira... Alkuun Nemo oli maalissa kiinni, keräsi mukavasti kiekkoja vähän aikaa ennen kuin hain sen.

Seuraamispätkä liikkuroituna, en nyt muista kunnolla, mutta sisälsi ainakin kaikki käännökset ja pysähdyksiä. Vire oli aivan hemmetin hieno!! Palkkailin kaikista käännöksistä ja pysähdyksistä, lopussa superpalkka. Makee eläin.

Liikkeestä maahanmeno myös liikkuroituna. Käskynkin sain annettua normiäänensävyllä ja vautsi oli siisti. Välissä sitten tauko, Nemo huusi kuin hullu, tosi tauko siis..

Tauon jälkeen hyppyä, ihana Susan oli tuonut ukun esteen mukanaan ja sain sen vielä lainaan, kiitti :--) Este aavistuksen normia korkeammaksi, muutamat käsiapuhypyt. Sitten ihan kisahyppy, ainut että palkkasin heti seisomaan esteen taakse. Pelasi hyvin.

Vielä paikkikset, alkuun kaksi Ruutin häiriöimää, jossa Ruut siis "nousi". Vaihtelin etäisyyttä Nemosta, korkeimmillaan joku 7m. Hyvin pysyi, vähän katseli bortsun perään, ei muuta. Vielä normimakuu 1min30s välipalkalla, matka 7m. Piski tuntui olevan hyvässä mielentilassa, silti vähän nuuskutteli maata - kokeilee? Huomautin, lopetti ja palkka.

Ihan täydelliset treenit :) eläimen iloisuus oli parasta.

Lauantaina sitten pihatreeniä, Nemoa veti kovasti kadun tapahtumat puoleensa. Pihalla treenaaminen onkin sille pahin häiriötreeni, kun pitäisi päästä vahtimaan.

Aloin opettamaan ohjatun noudon suuntia kuppitekniikalla, vasenta nyt alkuun. Treenejä otettu joka päivä pihalla ja ihan kivasti menee. Kerran jännästä kierti kartion ja meni edestä vasemmalle, muuten hyvä. Tää ihan tämmöstä mielenvirkistystä.

Lisäksi hyppelyä, palkkailin siitä seisomisesta..

Eilen aamulla kyrölän kentällä, Nemon vire taas mieletön. Häiriötä hyvin, kentän toisessa päässä isä ja varsin meluisa pikkupoika pelasivat futista. Muutaman kerran koira sinne katseli, ei muuta.

Taas hioin seuraamista, nyt tää vähemmälle. Vuorossa kontakti. Annoin koiran tarjoilla seuraamista, aika mainio. Pidin oman katseeni myös ylhäällä, silmäkulmasta näin että seuruu oli heti parempaa. Hitaasti siinä seurauttelin ja palkkailin. Siistikö edes.

Liikkeestä seisominen, teki heti maahanmenon. Bääd. Apujen kera ok. Mitenhän saisin sen erottamaan kunnolla noi. Pitäisi varmaan ottaa valmistelukäskyt. En tiedä. Yksi tietty on se, että liikkeestä seisomiseen lähdetään rauhallisesti, liikkeestä maahanmenossa saa olla korkeampi vire. Unohdin vähän ns. toppuutella koiraa ennen seisomista. Siitä se yleensä tietää kumpi liike tehdään.

Tauko. Sitten paikkis 1min12s, 10m. Takis ja yksi välipalkka. Ei tietoakaan levottomuudesta!!

Tänään tein uudenlaisen kisatreenisuunnitelman, ja nyt alkoi sen ensimmäinen viikko. Sisältää siis palkattomuustreeniä. Aamusta siis vaan kinnarin kentälle tekemään yksi liikkeestä maahanmeno kokeenomaisesti. Hieno oli. Okei vino loppuperusasento. Vapautin koiran, kehuin paljon ja lähdin kentän laidalle palkkaamaan. No, tyyppi päättikin jäädä keskelle kenttää "missä mun palkka?" Kutsuin luokse ja palkkaa.. nyt taisin siis palkata siitä luoksetulosta, jäi tämä oma ns. moka vaan harmittamaan...

Lisäksi illasta  Susanin ja Ruutin kanssa juholan koulun kentällä paikkiksia. Häiriöityjä ja pitkä 1min30s, melko levoton, joten olin noin 4m päässä ja välipalkkailin.

Kävästiin vielä lenkillä pellolla, oli mukava taas höpistä koirista :)

Käytiin myös aamusta moikkaamassa tuossa lähellä asuvaa piisoninpentu Sisua. Ihana tapaus, Nemo oli taas niin aikuista. Se jopa komensi kakaraa, oho.

Huomenna mennään mahdollisesti agitreenaamaan, eli pidetään tokovapaa. Keskiviikkona tai viikonloppuna mätsäriin. 

Sekoitin myös eläinparan unirytmin perjantaina, jolloin valvottiin koko yö. Lähdettiin mm. aamuneljältä samoilemaan ympäri kaupunkia. Illalla nähtiin myös kiva auringonlasku.

Tulen sitten taas joskus ilmoittelemaan, toivon mukaan saan jossain vaiheessa hommattua jonkunlaisen korvaavan tietokoneen...

himotreenipäivä

Tänään oon omistanut koko päivän pikkupiskille. Aamulla treenattiin tokoa ja sen jälkeen käveltiin vielä pitkä lenkki. Iltapäivästä lyhyt lenkki ja neljästä kuuteen vietettiin agikentällä kertailemassa alkeiskurssin juttuja. Väsynyttä eläintä löytyy nyt :--)

Mainitsenpa nyt tässä vihdoin että viikko sitten treenattiin Janessan ja Wilin kanssa illalla myöhään tossa pesiskentällä. Koko tienoo raikasi kun eläimet huusi kuin hullut.. treenit oli hemmetin hienot. Tein Nemon kanssa intoa seuraamisiin, kaukoja, paikkiksia häiriöitynä (ihanaihanaparas), luoksetuloihin myös intoa ja vielä normipaikkis. Oli pirun hieno poika.

Aamusta sitten kohti kyrölän kenttää. Uuden treenisuunnitelman myötä mun treenikentätkin on monipuolistuneet, hienoa! Treenatessa Nemolainen varsin kivasti kuulolla, häiriötaso normi.

Kaukoja aluksi, 2x vaan kumpaakin. Ennakointiongelmaa argh, nytkin palkkasin ihan jokaisesta vaiheesta ja siitä, että odottaa seuraavaa käskyä ilman ennakointia. Silti. Itse kaukot todella hienot, meni nyt jo metrin päästä! Varmat ja ei liiku mihinkään.

Paikkaistuminen, 30s ja 5m. Jätössä meinasi lähteä uskollinen raukka seuruuseen, jäi kumminkin sinne. Ei ongelmaa, normipalkalla. Hieno mies.

Välissä tauko, elukka hetkeksi hengähtämään maaliin. Oon nyt treenannut lähes kaikki treenit taukojen kera, koira jaksanut paremmin. Tietysti vireen nosto tauon jälkeen on asia erikseen.

Sitten luoksetulon loppuperuksen reeniä käsiavuilla ja vähän kontaktireeniä. Joo ihan kivaa, perusasentotreeni vaan niin flegua, se on aina jos otan yhdenkin toiston liikaa.

Loppuun vielä hyvä paikallamakuu, 10m 43s. Takapalkalla. Lopussa vielä Nemon viereen lennähti lintu, joka lähestyi koiraa - tämä vilkaisee lintua ja sitten mua, mutta ei häiriintynyt enempää! Paras olisiko.

Ja tosiaan neljäksi suunnattiin ristarille pitkästä aikaa agitreenaamaan, kaveri oli mukana palkkausapulaisena. Mulla oli Nemon boksi mukana, ja tosiaan kun viihdyttiin tuolla pari tuntia, koira sai levätä useampaankin otteeseen boksissa. Sää muuttui vaan pirun kuumaksi, en saanut koiralle kivaa virettä ylle.
Alkuun raijailtiin siinä vähän esteitä ja ekaksi kertailtiin Nempan kanssa ihan perushypyille irtoamista, ensin targetin kanssa yhden esteen yli, sitten kahden, sitten kolmen... tosi kivasti meni, ei minkäänlaisia ongelmia! Kerran lähti hyppäämään liian ajoissa ja pudotti riman ja semmoista, ei traumoja!
Siitä sitten pienen paussin jälkeen kepeille. Alussa sairas sählinki ja sainkin kanssatreenaajilta vinkkiä että intoa enemmän touhuun ja iloa ja ei liikaa jankkaamista! Oikeesti hyvä että joku sanoo! Saatiin onnistuneet toistot loppuun ja that's it.
Vielä hyppytreeniä, kertasin valssia ja takaaleikkausta, tosi jees Nemon osalta, omat raajat meni lähestulkoon solmuun taas hah. Sitten otin kahta hyppyä ja toisen jälkeen valssin, nooh, Nemo ei irtoa kädestä kun ei ole sitä targettipalkkaa. Mitähän teen tän kanssa. Laitoin koiran esteiden taakse ja hetsasin sairaasti, saattoi mennä yli. Lopetin heti hienoon toistoon.
Tauon jälkeen kepit molemmilta puolilta ja VAUVAU molemmat ihan putkeen!!! Suoritti ihan itse omilla aivoilla, katsoi keppejä eteenpäin ja vitsi paras. Lisäksi parit putken kertaukset, ensin lyhyellä putkella targetilla, ilman targettia. Lopulta putkeen pieni mutka, meni tosi hyvin, isompi mutka, ei mennyt. Targettitreenin jälkeen meni. Siihen oli hyvä lopettaa.

Oli kiva agittaa pitkästä aikaa, heräsi vain kysymys - miksen ole käynyt jo aikaisemmilla vapaavuoroilla?? Noo, ensi viikolla mennään, yritetään päästä. Nyt lenkkeilemään.
edit/ pakko lisätä hupaisin hakusana jolla meidän blogi on viikon sisällä löytynyt gh5 mikin liittäminen kapulaan :D :D

turhanpäiväinen älykkyys

Oon vähän laiskistunut... tällä viikolla on treenattu kolme kertaa kunnolla ja täysipäisesti, eilen taas hutiloidut treenit jotka toimi koiran osalta hyvin. Tänään hyppytreenit, ööm olisi voinut tehdä enemmänkin - nyt ei vaan huvita! Treeneistä voin sanoa sen verran, että paikkikset sujuu paremmin kuin hyvin :--) i'm so happy!

Perjantai kului virossa ja huominen kuluu linnanmäellä, jospa tiistaina skarppaisin itseni normitreenirytmiin.

Kirjoittaminen ei myöskään innosta, tässä postauksessa muutamia epämääräisiä eläimen (seisomis)kuvia, laittelin tänään taas turkkia kuosiin ja sain pään oikean malliseksi. Huomaan ite ainakin noista seisomiskuvista että Nemo seisoo miljoona kertaa paremmin vapaana kuin aseteltuna. Jos alan sitä vääntelemään, koko koira menee aivan lukkoon ja paineistuu, selkä köyryyn ja ryhti huonoksi yms.

Agimaksutkin vihdoin hoidettu, suunnitelmissa että menen vihdoin tiistaina vapaavuorolla kertaamaan piskin kanssa alkeiskurssin juttuja, kunhan vain pääsisin sanoista tekoihin.

tykkään

just can't get enough

Illasta treenattiin Susanin ja Ruutin kanssa yhteiskoulun tekonurmella. Nempan kanssa aika lyhyet treenit. Häiriötaso tosi kova meille, kentän toisessa päässä jotkut lopettivat omatoimifutistreenejään, lisäksi siellä joku nuorisojoukko ja samaan päätyyn tuli vielä pikkupoikia.

Nemon kanssa alkuun ihan lyhyitä seuraamispätkiä, palkkasin kontaktista. Olenkohan liian nirso vai mitä, en vaan tykkää siitä seuraamisesta. Nyt lähinnä vireen takia. Vireettömyys saattaisi johtua kuumuudesta.

Sen jälkeen 30s paikkaistuminen, naama kentälle päin. Pälyili aika villisti, muuten hyvä. Ooteltiin hetken aikaa ja heittelin koiralle kaikissa venausväleissä nameja katsekontaktin pitämisestä. Susan käskytti liikkeestä seisomisen. Takapalkka, pieni vartaloapu. Hyvin kuulemma pysähtyi. Nyt vaan koiran vapautus toiselta puolelta kuin siltä mistä se niin sanotusti alkaa jo hakea palkkaa.

Vielä paikkiksia, ensin kolme kappaletta semmoisia mistä Ruut lähti vierestä. Kahdessa ekassa katsoi tosi kiinteästi, reagoi aavistuksen johonkin muovipussinkin rapsahdukseen. Ei noussut. Kävin vapauttamassa melko nopeasti takapalkalle. Viimeinen jo parempi, koko huomio säilyi minussa. Sitten vielä 50s normipaikkis Ruut vieressä, etäisyyttä kuutisen metriä. Hieno mies!

Tyytyväinen olen treeneihin, vire vaan :/ en ole saanut sitä nousemaan minnekään normitasolle nyt kuumalla säällä ja en ole sitten edes yrittänyt.

Tokokeskustelujen ohessa heräsi vihdoin jotain järkeviäkin ajatuksia. Tai sitten ei. Voisin pohtia tokojuttuja ihan loputtomiin. Koirajuttuja yleensäkin. Jos pitäisi valita vain yksi aihe, josta saisi puhua loppuelämänsä, ei olisi kovin vaikea valita. Ja ei mikään harrastus taida vetää vertoja tälle tokolle... ei siitä kai koskaan saa tarpeekseen.

Oon useamman kerran tosiaan miettinyt treenitapaani, laittanut siitä ehkä blogiin ohimennen jotain. Koskaan en ole saanut mun ajatuksia mitenkään selvään järjestykseen, kaikki on vaan aina niin sekavasti omassa päässä, heh perus.

Varsinkin treenien monipuolisuus on aiheuttanut päänvaivaa. On niin helppo mennä kentälle, ottaa taas vähän niitä samoja ongelmakohtia ja lähteä kotiin. Tehdä melkein aina sitä samaa. Haluaisin niin oppia suunnittelemaan monipuolisia treenejä, kokeilla mahdollisesti erilaisia palkkaustapoja (harmi vaan ettei omalla kohdalla kovin onnistu, koira ei palkkaannu melkein mistään muusta kuin ruoasta), keksiä semmoisia treenejä jotka ei noudata sitä normikaavaa. Pitäisi alkaa vaan entistä järjestelmällisemmin kehittämään uusia juttuja, häiriötä, lisää vaikeusasteita. Täytyisi myös pilkkoa liikkeitä entistä pienempiin osiin, treenata eri osia eri päivinä, sitten kokonaista liikettä jne.

Nyt seuraavaksi voisin lopettaa jossittelun ja ryhtyä tuumasta toimeen, kokeilemalla oppii ja asiat lähtevät rullaamaan, ehkä.

Sain Susanilta kannustavaa palautetta ja hyviä vinkkejä, kiitti taas paljon treeniseurasta! Susan myös näytti mulle uusinta Canis-lehteä, siinä oli aivan mainioita juttuja treenien suunnittelusta ja tauoista. Pitää mennä pian ostamaan kyseinen lehti.

Vielä edelliseen sekavaan pohdintaan viitaten, oonhan mä aina suunnitellut treenit. Kirjoittanut treenien jälkeen ylös kaiken, mitä tehtiin. Epäonnistumiset, onnistumiset. Mutta aina on silti tuntunut, etten tee sitä riittävän tarkasti. Eli tästä lähtien ei kun vaan entistä tarkemmat suunnitelmat! Voisin oikeasti laittaa ylös kaikki mahdolliset treenattavat, liikkeiden osa-alueet - noo esimerkkinä luoksari; paikallaan oleminen, luokse tuleminen, vauhti, loppuperusasento - ja ihan kaiken. Huomaa varmaan, etten saa tähänkään mitään selkeää kirjoitettua, alkaa ajatukset katkeilemaan...

Huomenna aloitan, että oikeasti saa vaihtelua ja kehittyisi enemmän ja ehkä nopeammin. Hyvin suunniteltu puoliksi tehty, ihan oikeesti huomannut näissä koirajutuissa.

Erästä juttua lueskellessani tulin myös miettineeksi noita epäonnistuneita treenejä. Mulla aina lopahtaa se fiilis täysin, kun koira vaikka nousee paikkamakuusta. Ja Nemo huomaa sen, ihan välittömästi, se paineistuu. Nyt kun se epäonnistuu, liike vaan kesken, voisi pitää pienen paussin ja sen erään lehtijutun sanoin "kertoa koiralle kuinka erinomainen se on" ja jatkaa sitten paussin jälkeen. En tiedä, toi kuulostaisi toimivalta. Nemolle.

Toisaalta välillä kunnolla epäonnistuneiden treenien jälkeen tulee tunne, että entä jos tämä ei oikeasti olekaan Nemon juttu. Jos jankkaan typerää tokoa koiran kanssa, joka ei oikeasti nauti siitä. En kumminkaan voisi ikinä harrastaa ottamatta huomioon sitä koiraa persoonana, sen luonnetta. Tästäkin Susanin kanssa puhuttiin :-)

En saa enää aiheesta mitään edes viisaan näköistä kirjoitettua ylös, joten annanpa olla. Susanin innoittamana joku päivä lasken meidän ruhtinaallisten kolmen tokokokeen liikkeiden keskiarvot. Siitäkin voisi oikeasti vähän nähdä, mitkä kaipaa treeniä.

Ja vielä asiasta miljoonanteen, seuraavan koiran kanssa kokeeseen vasta kun se on täysin valmis! Ei hoppuilua, koko elämä aikaa, joten minne kiire!

turkkiprojektia taas

Nerokasta, videota Nemon turkista. Vähän liikettäkin samalla. En tiedä, onko niskaharja omituinen, näyttääkö se vain siltä, vai vetääkö näyttelyremmi sen epäkuoseihin. Sitä voi miettiä.

Riehuin tänään taas päivällä useamman tunnin piskin turkin parissa ja lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. Pitää varoa saksimasta liikaa, herralla ei kohta ole karvaa.

Nyt lenkille, on siellä ehkä vähän viileämpi.. tai sitten ei.
edit/ joo aikaisemmin ei ollut videota kun meni vähän hermo bloggeriin, nyt on.

relaa vähän toveri

Huooh kun paikkamakuu sujuu tietysti seuraaminen alkaa hajoamaan. Toivon että se on vain väliaikaista, en ole uskaltanut tehdä asialle vielä mitään. Ajattelin että voisin pitää nyt vähän treenitaukoa, kunhan säät viilenee voitais jatkaa kunnolla...

Nimimerkillä heräsin eilen aamulla puoli seitsemäksi treenaamaan ja hemmetit, oli ihan yhtä kuuma, koira ihan yhtä flegu. Että treenit nyt suosiolla himohelteiden ajalta pois.

Nemppa on uinut nyt kahtena päivänä tällä viikolla, hah ei uiminen joo helppoa ole. Koiran uintityyli on ehkä maailman surkein. Torstaina uitin aamusta rantsussa yhessä sopivassa kohassa ja eilen päivällä vanhiksessa. Pelastusliivit tietty mukana. Torstaina uskalsi hienosti, eilen ei, oli pikkupiskille kovat aallot. Niin ja se tyyli. Tyyppi luulee pysyvänsä pinnalla kun polskii etutassuilla, takajalat leijuu lähes käyttämättöminä vedessä. Ehkä vielä joku päivä se oppii uimaan hieman ronskimmin!

Nooh, me jatketaan helteiden pitoa ja joskus kun tulee jotain äksöniä ilmestyn blogiin :)

ei se ollutkaan niin kovin helppoa

...saada tokon alokasluokasta ykköstulosta. Oon miettinyt tota vähän liikaa viimepäivinä, yksin ja yhdessä muiden kanssa. Joskus kun siitä haaveili ja suunnitteli kaikkea että tänä vuonna ne saadaan kasaan. Enää mä en ookkaan niin varma, syksyllä ei edes ole kokeita tässä kovin lähellä tarpeeksi. Okei onhan niitä suhteellisen paljon mutta ei nekään riitä että saataisiin ykkösiä. Nooh, nyt positiivinen vaihde päälle! Ja se on helppo ottaa koska treenit on mennyt niin hyvin.

Aamulla käytiin keskustan kautta ja rantapuiston läpi kävellessä yhdellä varjoisalla nurtsikaistaleella lyhyehkökestoinen paikkis takapalkalla. Tosi kivasti, oikein rennon oloisena makoili.

Nyt illasta kunnolliset treenit juholan koulun kentällä. Häiriötä just hyvin, viereisellä urheilukentällä futistreenit menossa ja melkoinen mekkala. Nemppa vähän alkuun jo fleguna, kuumissaan. Innostui kumminkin hieman alkuvirittelyjen myötä.

Ekaksi treenasin perusasennon ja maahanmenon kestoa, näitä pitäisi treenailla paljon useammin. Piski vaan siis perusasennossa, kehuin rauhallisesti ja palkkaa. Hyvin pysyi, ei alkanut tarjoilla maahanmenoa kuten yleensä. Maahanmenossa tarjosi kerran istumaannousua, muuten oli hyvin. Tätä nyt paljon treeniin!

Sitten jokuset toistot stoppia, kerran tarjosi istumista. Muuten hyvin kuulolla, vahvistelin kunnolla, itse annoin pysähdys- ja käsiapuja. Pitäisi saada tääkin jäävä jälleen varmaksi. Kyllä se tästä. Pitkästä aikaa palkkailin myös kyykyssä ihan katsekontaktista, pidempiä aikoja.

Loppuun tietysti paikallamakuu. Takapalkka, selkä urheilukentälle päin. Etäisyys varmasti 20m tai ylikin. Aikaa 40s, siis kuinka hieno! Vähän hiljakseen kehuin. Lopussa pälyili pari kertaa taakse, luultavasti palkkaa. Mutta niin rauhallisesti. Luottoni alkaa taas kasvaa, hieno piski :)

Treenien jälkeen tehtiin vielä jättipeltolenkki, olipa mukava kävellä kun niin rauhallista. Nähtiin joku isompi myyrä rymyämässä pellossa. Yksi päivä nähtiin jopa kauris tai joku sen tapainen, Nemo ei kyllä kiinnostunut.

Mulle tuli jotenkin kauhea treeni-into, oon katellut sairaasti kaikkia kisoja ja kaikkea. Innostuin jopa kovasti näyttelyistä taas noiden saksien takia heh heh. Eiköhän elokuussa ala kunno aktivoituminen kisojen suhteen. Luonnetestiä oon miettinyt vasta lokakuulle ehkä, pitää kyllä varmaan yrittää päästä aikaisemmin oleviin ja katsoa minne mahtuu. Niihin on niin hankala päästä. Yksi kiva päivä päähäni pälkähti että olisi kiva suorittaa BH-koe. Naurakaa joo, bichonin kanssa. Sinne ei kyllä vielä vuosiin asiaa, se paikkis Nemolle liikaa ja samoin taitaa olla ne pitkät seuraamispätkät. Ehkä joku päivä! Voivoivoi kaikki kokeet ja näyttelyt on päällekkäin. Elokuun 28.päivä olisi sekä tuo erkkari että tokokoe.. saa nähdä kumpi voittaa. Huomasin myös että tokon nuorten SM-kisojen ilmoaika jatkuu, hitto kun saisi kyydin yms tämmöset kuntoon niin menisin!

Huomenna aamusta aikaisin Nemo pääsee uimaan, otan tällä kertaa pelastusliivit messiin niin olisi vähän varmempi.

aktiivista elämää

Nyt voisi laittaa jotain tokoselostuksia ja ihan yleisjuttuakin vihdoin.

Lauantaina ryhdistäytyminen helteestä huolimatta, aamusta isommat treenit koulun pihalla ja myöhemmin pitkin päivää sisällä ja pihalla.

Seuraamisia ensiksi pari imuttamispätkää. Kiinnitin huomion siinä oikeaan paikkaan, hyvin pelasi. Jotkut oli käyneet illalla pyörimässä hiekkakentällä hurjilla prätkillään ja siihen oli jäänyt sopia ympyröitä, seurauttelin sitten niitä. Hyvää menoa, vasemmalle vaan hurjan kankeata että käsiavun kera. Mainio into.

Paikkiksia, ensin 20s takapalkalla. Etäisyys minimi kai. Toisessa häiriköin, potkin hiekkaa. Kokeilin myös taputtaa, nousi epävarmana. Taputukset kaikui aika hyvin pihalla. Uusiksi maahan, palkkaa, taputuksia, palkkaa. Vieläkin pälyili mutta maissa pysyi.

Ruutua aloiteltiin vihdoin järjellisesti kotona. Näyttönä ja kosketusalustallakin. Ihan nasta.

Sitten öö sunnuntaina vihdoin kentänvaihtelua, oinaskadun koululla. Oli sairaan kuuma jo, onneksi kentän toinen pää varjossa.

Kaukoja, vaan 3x toistoa molempia. Ei millinkään liikkumista kummissakaan jee hienoa. Muutamia ennakointiongelmia, ne pitäis nyt saada poies. Maahanmenot niin jees. Ekassa istumaannousussa olin liian kaukana, ei noussut. Helpommaksi vaan sitten. Sopiva vire.

Paikkis olikin sitten vaativampi, 2min 10m. Takapalkka ja kahdella välipalkalla. Voi hieno elikko miten hyvin se siellä chillaili. Vähän pälyili kadulle liikennettä mutta niin rento. Tunsin sen melkein sinne kymmenen metrin päähän..

Seuraamista perusteellisemmin, tein itelleni oikein L-kaavion kartioista. Ja tietty koko homma kuihtui kasaan, kontaktista ei tietoakaan ja seilasi kuin valtamerialus. Vapautin vaan ja imuttamalla uusiksi, lisäksi uusi pätkä myös välipalkkaillen. Ok, mutta mikä nyt kusee.

Vähän sekoiluruutuja, silleen ihan kivoja. Lisäksi loppuun vielä lyhyt paikkis nurtsilla jossa kiertelin ja kaartelin ympäriinsä. Hieno. Muistaakseni sisällä myöhemmin vielä hyppyjä, öö esteen takana seisahtamisessa ei sitten minkäänlaista ongelmaa??

Eilen sitten kyrölän koulun kentällä. Ennen sitä oltiin vähän riekuttu ja tehty lenkkiä, eläin selvästi väsyneempi. Muistaakseni ensin otettiin peruspaikkista, nyt hmm 1min 15s, ensin etäisyys 13m ja ekan 30s jälkeen 10m. Palkkasin siis välissä kahdesti, lopussa takapalkka. Melkoisen mainio.

Kaukot tooosi hienot jos ei lasketa alun ennakointeja... Ruudut vähän sitä ja tätä säätöä taas. Ihan mukavat treenit, vähän matalahko vire vaan tosiaan.

Lisäksi eilen käytiin ottamassa metässä oikein leikkimielisiä hakujuttuja kaverin avustuksella. Ihan vaan näin että ensin kaveri käski Nemppaa haukkumaan, pelasi pienen sählingin jälkeen. Sitten Nemo oikein näki kun kaveri ottaa namit ja rynnistää helppoon piiloon. Lähetin piskin sinne, piilolla kaveri innosti haukkumaan ja rutkasti ruokaa turpaan. Olipa intona ja selvästi ylikivaa!

Tänään huono ruokajälki, kyseli kovasti apua.

Ja ah tänään roselinet tulivat!! Jeaa en voi edes kuvailla kuinka iloinen olin, kun nuo sakset saapuivat. Heti pesin Nemon ensin laimennetulla fairylla ja sitten vielä shampoolla (eikä silti lähtenyt kaikki harmaa turkista), sitten takut veks ja sen jälkeen trimmailemaan. Toinen sivu ihan jees, toiseen tuli sairas lovi ja muutenkin epätasainen. Mutta kyllä se bichonilta näyttää!

Eiköhän me sinne kaivarin erkkariin mennä, harjoitus tekee tossa trimmaamisessa mestarin... enkä todellakaan odota mitään eriä varsinkaan turkin takia. Eipä tässä muuta, öitä.

edit/ ja tietty tänään treenattiin ruhtinaallisesti yksi makuu tekonurmella yhteiskoulun vieressä, 20m 30s takapalkka. Hienoin!!

kaukovideot

Vihdoin kaukot videolla. Joo ja alkeissa vasta ollaankin. Kertokaa ihmeessä näättekö jotain korjattavaa tai onko touhuissani jotain outoa. Treenatessa wörkki kyllä taas tosi hyvin, pikkasen ennakointiongelmia. Oon pidentänyt vaan käskynantoväliä entisestään ja palkkailen kun odottelee käskyjä ennakoimatta mitään.

Ollaan treenattu taas aika mielettömästi muutaman päivän aikana, nyt ei kumminkaan jaksa mitään treeniselostuksia tehdä, joskus myöhemmin!

say good morning when it's midnight

Oli kiva tulla kotiin kun joku valkoinen örvelö repesi riemusta ja on seurannut mua koko illan... mielettömän hauska mökkireissu takana, oikeesti yksi kauneimmista paikoista missä oon ikinä suomessa käynyt! Siitä sen enempää.
Mua alkoi heti perinteisesti vaivaamaan tämä tottelevaisuuskoulutus. Typerä harrastus. Turhauttaa. Mietin mun treenitapaani, treenejä. Kaikki lähes samanlaisia. Ei ihme, jos koiraa joskus kyllästyttää. Ja minua itseänikin kyllästyttää. En tiedä vaan miten voisin treenata erilailla. Tietysti voin treenata alkeisjuttuja vaihteluksi/kertaukseksi, vaikka koira osaa jo asian. Voin ottaa kokonaisena, liikkeen osia jne.. tämä aika taitaa olla liian myöhäinen treenipohdinnalle.

Seuraaminen on nykyään ihan jees, ongelmina vaan edistäminen, painaminen ja poikittaminen. Pientä hillinnän yrittämistä ainakin. Kauheasti en viittisi seuraamista muuttaa, en halua saada sitä suoremmaksi innon kustannuksella.
Luoksetulo kaikin puolin kunnossa, vauhtitreeniä ja loppuperuksen teknistä hiontaa. Vaihdan varmaan jossain vaiheessa kokonaan loppuperuksen kiepsahtamalla tapahtuvaksi, ei takaa kiertämällä.
Jäävät, voisiko sanoa ok, okei en voi sanoa. Maahanmeno tosi hieno kunhan muistan äänensävyni. Stoppia nyt kertaillaan.
Hyppyyn oon tyytyväinen. En varmaan ikinä saa sitä seisahtamaan esteen takana, yritän silti. Näitä treenejä jatketaan. En oo vaan treenannut hyppyä kuukauteen, oisko aika jatkaa.
Paikallamakuu on nyt jossain vaiheessa. Periaatteessa pysyy ihan hyvin. Jatkan tällä linjalla, joka treenikerta max. kaks paikkista ja ne kaksi myös onnistuvat. Ei sairasta hinkkausta, siitä ei tuu mitään.

Uusina tai uusina nyt ollut hinkkauksessa kaukot ja kapulointi. Molemmat kivassa vaiheessa, ja selvästi ollut Nemolle mukavaa vaihtelua. Kaukoista taitaa jopa tykätä. Jospa nekin on valmiit kesän lopuksi.
Seuraavana voisin alkaa opettaa ruutua ihan vakavana. Yritän. Tosiaan treenifiilarit vähän kateissa niin tein tämmösen treenikatselmuksen ja huomenna jos lähtisi kunnolla treenaamaan. Pakko varmaan herätä joskus kuudelta käydä treenaamassa ja mennä takaisin nukkumaan. Päivällä liian kuuma. Katsotaan mitä tapahtuu. Muutan kuinka karmaisevaa, jo heinäkuu.