we never get tired

Kuvat kertoo, oltiin tänään liikkeellä Ainon ja piskien kanssa. Muistan miten riemuissaan Nemo leikki talvella Emman kanssa, enää ei kiinnosta.. kuuma, ja huono juoksualustakin tietty kun ei oo lunta.

Lähettiin hautausmaan metästä ja mentiin kivoja metsäpolkuja. Se eka ei vaan ollut kiva, jos pysähtyi sekunniksikin oli oikeasti viisimiljoonaa hyttystä kimpussa. Käytiin myös jollain tosi kivalla peltotiellä, olisi voinut kuvitella olevansa ihan täysin maalla! Käveltiin Nemon kanssa sieltä kaupalta vielä himaan, saipa pikkupiski hyvän lenkin.

 Tätä mä nauroin.. tommonen siellä metsässä oli ja Nemo tietty heti loikkasi sen päälle.

Keskiviikkona treenattiin. Aamusta sisällä avoimen juttuja eli kaukoja ja noutoa. Rakastan noita kaukoja! Siirryin käyttämään takapalkkaa, ihan vaan neljä toistoa istumista sekä maahanmenoa takapalkalla. Ja voi voi se on niin hieno! Noin metrin päästä, siis ihan ylihieno. Kapuloinnitkin yllätti mut superiloisesti. Lähinnä kuljeskelin ympäriinsä ja annoin Nemon kantaa kapulaa ja seurata perässä. Alkuun sylki heti pois, sitten alkoi kasvattaa kapulanpitoaikaa itsestään. Vihdoin se on tajunnut sen. Ehkä mun bichon noutaa vielä joku päivä!

Illalla oltiin ukun treeneissä, melko vähänlaisesti porukkaa. Linda junaili mitä treenattaisiin ja minä vähän vissiin avustin hehheh. Otettiin ihan pujotteluseuruuta, seurautin toisen pätkän ja hei kammottavaa miten poukkoilevaa. Kohtaamisharjoituksia, tosi kivoja, en seurauttanut. Kujaluoksareita, Nemolle vauhtina ja extrahäiriöllä, tyypit tuli ihan lähelle ja siinä oli noin puolentoista metrin tai allekin väli mistä Nemo juoksi. Joo, ei se edes huomannut tyyppejä. Huutaen perään vaan. Tietty vielä paikkista, vautsi vau. Kova häiriö, pyysin vielä viereistä koirakkoa häiriköimään. Hieno! Loppuun vaan pelleilin Nemon kanssa ja kutsuin sitä luokse, nooh Pablo-brassi lähti yhdellä perään ja sain juuri estettyä koirien kontaktin. Ei siinä muuta, toi oli jo toinen kerta ja Nemo ei oikein tykkää kyseisestä koirasta, kun näki brassin tulevan, kääntyi kannoillaan ja oli heti puolustuskannalla.

Eilen treenailtiin kolmessa eri paikassa, aamusta oinaskadun koulun kentällä ja viereisellä nurmella paikkiksia. Koulun kentällä ihan etäisyyttä, eli kävin noin 25m päässä ja palkkailin. Tajuttoman hieno. Vieläpä normipalkalla, ei etu-tai taka. Oon siis tehnyt muutamia paikkiksia etupalkalla, pelaa melkeinpä paremmin kuin takapalkka. Sitten siinä kostealla nurtsilla 7m 42s, tosi makee.

Illalla sitten koulun pihalla normimestassa seisomisen supervahvistelua ilman yhtäkään mokaa. Kyllä se sen muistaa. Nyt ite muistettava vaan molemmissa jäävissä valmistelukäskyt selkeyttämään.

Plus kaukot takapalkalla, sikahienooot! Oon huomannut että kaukoissa takapalkka vähensi minimaalisenkin liikkumisen olemattomaksi, jei.

Ei me olla sitten oikein muuta tehty, tänään ei treenattukaan. Lenkkeilyä ollaan kyllä taas harrastettu tulevan viikonlopun edestäkin, pitkiä kävelyjä. Keskiviikkona kaatosade yllätti juoksulenkillä, Nemo oli yhtä riemuissaan kuin minäkin. Piski hyytyi vähän sillä lenkillä. Eilen normipeltolenkin yhteydessä juostiin aina jotain viiden minuutin pätkiä, sopi Nempalle paljon paremmin, jaksoi ihan mainiosti. Illalla hieroin vähän koiraa. Mietin juuri ja googlasin ja kaikkea että tartteekohan se muuta lihashuoltoa kuin lämmittelyt. Oon jonkun verran sitä hieronut, en mitään rajua mutta kevyttä. Tarkoituksena olis nyt kesällä saada eläimenkin kunto kasvamaan oman kunnon ohessa. Niin ja tokojutuista tiivistettynä paikkis, alokkaan ylläpito, kaukot, nouto.
ps. meidän seuraavat kokeet kai elokuussa. Lupasin Nemolle, että se saa juustohampurilaisen  ykkösestä.. luulis että alkais ykkösiä tulemaan!