Kun tämä harrastaminen alkaa mennä tämmöiseksi että pää räjähtää olis ihan hyvä pitää muutaman päivän tauko ja niin taidetaan nyt tehdäkin.
Tänään oli paikkisjankkausta vaikka muille jakaa. Palkkasin perusasennosta useaan otteeseen, ennenkuin sanoin valmistelukäskyn. Palkkasin siitäkin kun sanoin sen ja pysyi istumassa. Palkkasin maahanmenosta useasti ennenkuin jätin. Toistojen myötä homma vaan parani, ei enää ennakoinut mitään. Sen sijaan maahanmenosta alkoi tulla tahmeaa, jei. Yksi makuu myös epäonnistui, tää jättö, kun käännyn, koira seisoo. Onnistuneita toistoja muutama loppuun.
Ei vaan jaksais enää treenata mitään. Menisi vaan sinne kisoihin ja ei ottaisi vaikka paikkamakuita. Ehkä mun koira ei vaan kestä sitä makuuta koskaan. Joopa joo. Tänne blogiin on hyvä purkaa epätoivoaan... huoh. Asiasta toiseen, tajusin että se agikurssi alkaakin jo ensi viikolla. Luulin että alkaa vasta vikalla viikolla. Vähän vaihtelua tämän hemmetin pilkunviilauksen rinnalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti