Aloitetaan vaikka treenaamisista. Niistä viidestäkymmenestä paikkiksesta on tehtynä jo kolme, jes. Kyllä tää tästä lähtee! Kävin eilen aamulla treenaamassa tossa pesiskentällä pitkän seuruupätkän ja makuita. Seuraaminen oli tosi siisti, käännökset vaan hurjan huonoja. Vire pysyi hienosti. Tuo kenttä jo itsessään nostaa Nemon virettä. Lyhyt pitkän etäisyyden makuu, palkkasin samalla kun jätin. Harmillisia seisomaannousuja ei ole enää tullut. Sitten minuutin makuu yhdellä palkalla, hieno. Tänään käytiin vetämässä aamusta puolen minuutin makuu, etäisyys lähemmäs viittätoista metriä. Vallan hienoa.
Kuvat ovat peräisin eiliseltä hesareissulta. Meillähän oli ollut jo pidemmän aikaa Ainon kanssa suunnitelmana lähteä hesaan tämmöiselle pienelle sosiaalistamisreissulle. Eilen sitten käytiin, taisi tehdä enemmän kuin hyvää molemmille eläimille.
Junassa hengailtiin ensin menomatkalla eteisessä. Onneksi päästiin vaunuunkin, piskit rauhoittui huomattavasti. Koko lähtö oli muutenkin Nemon osalta sairasta vouhkaamista ja hinkumista, menetin vaan omat hermoni useaan otteeseen.. Pikkuidari häärää joka suuntaan, kiskoo, karjuu, haluaa varmistaa että pääsee mukaan. Rasittavako. Junamatka meni siis hyvin.
Käppäiltiin ensin Senaatintorille vähän kuvailemaan, käytiin rannemmassakin. Koirat oli vallan hienosti, mitä nyt karvamursu kiskoo kokoajan. Liian innoissaan. Suunnattiin vielä stockan piskiosastolle, sitten ostamaan ruokaa ja himaan päin.
Junamatka olikin rasittavampi, piskit stressasi selvästi ja junassa oli taas vaikka mikä juntteja, argh. Kumminkin oli onnistunut reissu ja en usko pahaa tehneen.
Kuvassa esiintyy hieno pystykorvalassie, makee eikö! Huipulla tuulee!
Tänään oli sitten agikurssin ensimmäinen kerta, joka oli teoriaa ilman koiria. Kurssi kuulostaa juuri hyvältä, jotain tommosta oon odottanutkin. Porukkakin tuntui ihan mukavalta.
Nyt olisi vähän alettava treenailemaan kontaktipintaa, targettia (periaatteessahan Nemolle tuttu juttu......), käteen tulemista ja tuota muuta paikallaan pysymistä, ei tokoon liittyvää. Kontaktejahan oon joskus vähänkuin treenannut, ne ei tosin kamalasti onnistuneet heh. Tänään vihdoin keräsin kaikki lelut lattioilta pois ja nyt yritän vielä kerran opettaa tuon koiran leikkimään. Ei luovuteta ei. Kauhulla odotan myös jos ja kun koira joutuu venailemaan jatkossa boksissa omia vuorojaan tuolla kurssilla. Karjuminen on vähän herkässä. Voisi boksissa olemistakin vähän vahvistella. Tyyppi alkaa käydä usein kiekoilla kun sen laittaa boksiin, jutun pitäisi mennä toistepäin.
Ja nyt voisin mennä nukkumaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti