28. joulukuuta 2010

let's stay up until the sky bleeds red

Joulu sujui oikein leppoisissa merkeissä. Nemo varmaan jo luuli että jee, nyt tää perhe kasvaa yhdellä ihmisellä, kun mummo tuli meille joulun ajaksi kylään. Torstaina, mummon tulopäivänä Nemo oli oikein ylirasittava, kerjäsi kokoajan huomiota huutamalla ja kiusasi. Meinasin jo menettää hermoni siihen. Aattona oliki jo kaikki hyvin, ja käyttäytyi mummon vierailun loppuajan oikein mallikelpoisesti.
Nemo oli jouluaattona oikein fiiliksissä. Kävi kaivelemassa lahjoja pariin otteeseen jo etukäteenkin. Sai sitten pakettinsa illalla. Lampaankorva, semmoinen kranssiluu, sikapehmo joka on nyt jo aivan kauheassa kunnossa, vanut tursuaa ulos. Jätkä sai myös sen hurtan heijastinliivin, testattiin sitä muistaakseni joulupäivänä. Nemo meni senkin nähdessään piiloon mutta ulkona ei huomannutkaan. Eipä joulusta muuta erityistä kerrottavaa..

Kuvassa meneillään aivan käsittämättömän ihana päähierontahetki.. joo.
Mutta hei, me ollaankin treenattu aaton jälkeen jopa kolmesti! Olen erittäin ylpeä itsestäni varsinkin. Ja Nemosta, kun se tekee niin hyvin. Aivan tajuttomalla innolla. Se jopa huutaa välillä treenatessa. Kaikki treenit suoritettu kinnarin koulun pihalla/parkkiksella. Yksi päivä oli vaikea löytää semmoista paljasta maata, jossa ei olisi ollu kahtakymmentä senttiä lunta. Häiriö ollut ihan normitasoa, hieman ohikulkijoita.

Paikkamakuita tehty yhteensä nelisen ulkona, melkoisissa olosuhteissa. Pakkasta ollut viidestätoista ylöspäin kovan tuulen kera. Aika ollut 20-30s, jos ollut puoli minuuttia kävin välissä palkkaamassa. Etäisyys viitisen metriä. Nemo makasi huippuhyvin, ei näyttänyt palelevalta eikä hermostuneelta. Jipii.
Seuraamisia tehty parit kappaleet kaikissa treeneissä, sairaan hyviä. Vasemmalle kääntyessä olen hidastanut roimasti ja antanut kunnollisen käsimerkin, oikein mallikkaita. Ja se seuraamisen into, upeeta.
Hyppyjä treenailtiin yksi päivä kunnolla sisällä, muistuteltiin ensin käsimerkeillä yms. Loppuun sujuikin jo hyvin, eikä edes istunut esteen takana. Palkkasin aina ennenkuin ehti istua siitä seisomisesta.
Yksi luoksarikin tehtiin iltaruoalla joku päivä ulkona, fail. Vauhti makee, mutta sivulletulo ei. Jouduin antamaan kaksi uutta käskyä siihen, toiseen vielä lisäksi käsimerkinkin.
Tänään siinä parkkiksella ruutuja ja noutoja, sekä yleistä sekoilua. Nemo oli jotenkin superhyvällä treenifiiliksellä. Ruutuja meidän tyyliin; vien ruudun keskelle kosketusalustalle namin sillä aikaa kun piski istuu paikallaan, käyn lähettämässä piskin. Vautsi mikä vauhti ja into! Otettiin 15m päästäkin, pelkällä 'ruutuun'- käskyllä ja sinne se sinkosi. Kapulailut ei erikoisia, normia huonompia. Sitten vaan huudatin koiraa 'puhu'- käskyllä ja sitten se huusi vielä seuraamisissakin. Huomenna tiedossa uutta koiraseuraa, myös uroksia, saa nähdä miten käy :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti