8. joulukuuta 2010

and i'm feeling good

Pitäisi nytkin jo olla nukkumassa dataamisen sijasta. Mutta pikaiset selostukset viimepäivien treeneistä ja niin.
Eilen käytiin Janessan ja Wilin kanssa vähän treenaamassa ja lenkillä, olipa kiva jutella jonkun kanssa kaikki koiralliset asiat läpi kunnolla. Tuli vähän puhuttua ensi vuoden tavoitteistakin, niistä voisin joku päivä tehdä ihan kunnollisen postauksen.
Kirkon parkkiksella eiliset treenit. Aika vähän treenattiin Nemon kanssa, mulla palkkana broileria ja iltaruoka. Autoja pörräsi kokoajan siinä parkkiksella, yhdessä vaiheessa jouduin keskeyttämään treenit ja palkata Nemoa ainoastaan vierellä pysymisestä, jätkä kun meinasi väkisin lähteä sinkoilemaan autoja kohtin. Jos olisin antanut, se olisi varmaan loikannut sisälle avoimista ovista.. autot on joo tosi kivoja.
Ensiksi vähän kapuloitiin, tosi hyvin toi kapulaa vähän pidemmältäkin (eli kolmen metrin päästä..)! Paljon palkkaa. Annoin tarjota myös itse nostoja, ok.
Parit aivan lyhyet paikkamakuut. Käväisin vain 15-20m päässä ja palasin heti palkkaamaan ja vapauttamaan. Hyvin oli senkin tovin kylmässä maassa, jees!
Loppuun iltaruoalla seuraaminen. Voi hyvät tavaton mitä menoa.. pikkasen edisti ja poukkoili sinne tänne, niin kovasti se avonainen ruokarasia veti puoleensa. No mentiin tälleen ja vapautin sitten hyvästä loppuperuksesta ruoalle. Ainakin intoa oli.

Tänään pääsinkin jo yhdeltätoista koulusta, tosin jouduin menemään puoli kolmeksi takaisin vielä. Heti kun pääsin himaan lähdettiin keskustaan kävelykadulle treenaamaan paikkamakuita ja lenkille.
Keskustassa onneksi hivenen rauhallisempaa kuin viimeksi. Jätin Nemon taas makoilemaan sinne reunaan. Ensin kaksi minuutin paikkamakuuta, toisessa kehuin. Palkkasin kummassakin vasta lopuksi, etäisyyttä viisi kuusi metriä. Sairaan hieno!! Rauhallisesti makasi, vähän katseli ympärilleen. Sitten vielä kaksi lyhyttä makuuta, jossa kävin noin viidentoista metrin päässä. Ja ihmisiä käveli mun ja Nemon välistä, mahtavaa häiriötä. Piski pysyi niin hyvin. Heti palkkaamaan ja vapauttamaan. Kyllä tää paikkamakuu tästä vielä ehkä jo talven aikana! Lopuksi vielä vähän temppuja. Kyllä olin sairaan ylpeä jätkästä. Käytiin vielä rantapuistossa lenkillä, hyvin kuunteli irti ollessaan. Illalla myös vielä peltolenkki laduilla - en tiedä mikä siinäkin on, laduilla Nemo juoksee aivan sairaan lujaa. Hyvin saatiin energioita puretuksi.
Musta tuntuu että tästäkin postauksesta tuli kaikkea muuta kuin järkevä. Kaksi päivää messariin. Vähän mietityttää herran turkki, lähinnä naama. En tajua missä vaiheessa noi värjäytymät on päässeet noin pahoiksi. Ja mitä pirua teen niille.

2 kommenttia:

  1. Mä oon niin otettu, että miten jaksat treenata tota paikallamakuuta. Tai siis oonhan mäkin jaksanut joskus, mutta...
    Ainakin oma inspis syttyy kun lukee kateellisena teidän onnistumisia :)

    VastaaPoista
  2. janessa: no jaksan ja jaksan....... :---D

    VastaaPoista