all seems so clear

Eilen treenattiin perusparkkiksella paikkamakuita. Olin vasta tullut koulusta ja Nemo nyt liehakoi kokoajan mun ympärillä iloisena, olisi varmaan hakenut kuun taivaalta.. ainakin melkein. Otettiin vaan useita paikkamakuita, lähinnä sitä etäisyyttä. Kävin noin kahdeksantoista metrin päässä, seisoskelin siellä hetken ja palasin. Nemo makasi oikein hienosti kaikki lyhyet makuut. Ei haitannut kylmä maa. Loppuun temppuiltiin ja pidettiin vaan sairaan kivaa.

Tänään jälleen koulun jälkeen parkkiksella. Juustokuutioita palkkana, hyvin maistui ja hyvin toimi piski. Alkuun ne peruspaikkikset. Ekassa etäisyyttä aika vähän, seitsemisen, kahdeksan metriä. Aikana semmoinen neljäkymmentä sekuntia, oikein hyvä. Kyyläsi mua ihan taukoamatta, julmettu kontakti.. sen pitäisi ehkä rentoutua vähän enemmän makuussa eikä kyylätä mua ihan skarppina. Olin ihan hiljaa koko makuun ajan, lopussa vaan sitten kehut ja palkat. Sitten kaksi vähän lyhyempää, etäisyyttä lähinnä, toisessa käväisin auton takana pikaisesti ja palasin, siellähän se kökötti. Ei ainakaan Nemoon enää kovin tuo lumi/märkyys taida vaikuttaa! Jes, yksi ongelma poistettu. Paikkikset siis kertakaikkiaan aivan sairaan hienoja, arvatkaa olenko tyytyväinen..
Sen jälkeen aika normina maahanjäävä palkattomana, oikein hieno! Palasin vierelle, vapautin ja kehuin Nemoa niin pirusti, pörrötin turkkia ja riehutin. Mitä meninkään sanomaan että vire laskee jos en palkkaa. No nytpä niin ei käynyt, vire taisi nousta kehuista. Nemo vaan katsoi ihan hämmentyneenä piru eikö sitä palkkaa tule. Skarppasi sitten seisomaanjäävän kunnolla ja sen jälkeen superpalkat. Mahtavaa. Sitten vain vahvistelin seisomisia ja maahanmenoja parit. Tosi kiva treeni.

Maanantaina tehtiin Janessan ja Wilin kanssa lähes kaksituntinen ristinummen lenkki. Piskitkin tuli jopa hyvin toimeen! Mitä nyt Nemo ei tajunnut Wilin leikkiinkutsuyrityksiä.

Eilen tehtiin sama kyseinen lenkki Nemon kanssa kahteen henkeen ja tänään taas oltiin Ainon ja Emma- collien kanssa järvenpään perukoilla lenkkeilemässä. Hyvin tuntee muuten kaupungin missä asuu.. Nemo rakastui nahkacollieen täysin, pää meinasi viipyä tyttökoiran persauksissa vähän liiankin paljon. Piskit juoksi oikein urakalla. Nyt on pikkupiski totaalisesti väsytetty, ollaan kyllä lenkkeilty niin sairaasti että mullakin on jalat ihan moskana.

Tuli vaan tuosta palkattomuudesta mieleen, musta tuntuu että oon itse kehittänyt siitä ongelman. Nemo taitaa kestää palkattomuutta ihan hyvin, mutta kuvittelen vain että se ei kestä. Asenteen muuttaminen siis.

ps. tuleeko näistä postauksista nykyään fiksuja vai fiksuja?