26. huhtikuuta 2010

who knows what could happen

On se vaan jännää tää treenaaminen. Tänäänkin käytiin kentällä, vaihteeksi kyrölässä. Ja vaihteeksi Nemo oli ihan kujalla, suorastaan kadulla. Moottoritiellä. Ei sujunut oikein mitenkään hehheh.

Kierreltiin aluksi taas kenttää, silloin jo Nemo tuntui tosi laiskalta. Häiriö oli ehkä vähän liian suuri, kaksi ihmistä puuhaili kauempana pihallaan ja hääri lähempänäkin pressun kanssa, ja viereinen leikkipuisto oli täynnä tenavia. Nemo pälyili kokoajan kaikkea kiinnostavampaa. Palkkailin sitä vaan omatoimisesta kontaktinotosta. Kun piski oli vähän rauhoittunut, yritin viritellä narupallolla. Ei vilkaissutkaan lelua vaikka miten pyörin sen kanssa Nemon edessä. No, jonkun verran perusasentoja kehiin. Laiskoja, muuten hyviä. Seuraamisen ottaminen oli virhe, vaikka olin suunnitellut sitä jo ennen treenaamaan lähtemistä. Laiskaa. Ei varsinaisesti jätättänyt, se oli siinä ja siinä. Palkkasin ja kehuin paljon. Lyhyitä pätkiä. Lopussa kaksi pidempää lelupalkalla. Riekuttiinkin sitten narupallolla seuruiden päätteeksi kun Nemo siitä kiinnostui. Stoppailuja vielä loppuun, surkeita. Lähti liikkumaan ennen vapautusta, sitä perusstoppia paljon muistuttelin ja siinä pysymistä. Loppuun lähti sujumaan hienosti, jee. Riekuttiin vielä lopuksi.

Jöö meni tosiaan niin ja niin. Häiriöön nähden hyvin, muuten superhuonosti. Huomenna ei reenata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti