epäonnistuneita ja onnistuneita tokoja ja collieseuraa

Mites meidän tän viikkoiset treenailut on sujunut. Vaihtelevasti. Maanantaina otettiin erilaisia seuraamisia sisällä, paljon lyhyitä pieniä pätkiä. Patukalla virittelin treenin alussa, lopussa ja seuruiden välissäkin. Into oli mahtava ja huipullista työskentelyä, aivan uskomatonta. Saatiin käännöksiäkin sujumaan ihan kera kontaktin. Näihin olen tosi tyytyväinen, seuraamista ei erityisesti nyt reenailla ennen möllejä ja sen uskon sujuvan palkattakin.

Eilen, tiistaina keskityttiin jääviin. Ja ne menikin tavallaan aivan väärin päin. Otettiin ensin ihan stoppeja; stoppaamista, kestoa, stoppiin jäämistä, tosi hyvin meni. Sitten ilman seurauskäskyä, vierellä kulkien pysäytin. Tarjosi kaikkea muuta ja lähti vielä valumaan eteenpäin stoppauksen jälkeen. Eli, mölleissä teen tämän ihan palkallisena liikkeenä, stoppaan namilla, palkkaan, annan vielä paikkakäskyn, palaan vierelle ja palkkaan. En ota sitä liian vaikeana Nemolle. Maahanmenot meni paljon paremmin. Pyörimisestä maahan, ripeyttä tuli hurjasti. Pientä kestoa, palkkasin paljon maassa pysymisestä. Maahanjääntejä, jätin maahan, poistuin viereltä ja palasin palkkaamaan. Hyvin. Ja sitten ilman seuraamista ja sen kanssa maahanjääntiä, tosi hienosti! Vähän täytyy vauhtia hidastaa, mutta hienosti oikein putosi maahan ja pysyi varmana. Toinen ainakin sitten onnistuu.

Tänään paikkamakoiluja, pilasin varmaan meidän minimaaliset edistymisetkin. Ei olisi kannattanut yrittää sitä kahden minuutin kestoa, eikä varsinkaan vaan kahdella välipalkalla. Ugh, olen tyhmä, ahnehdin liikaa. Alkuun otettiin lyhyitä kestoja, puoli minuuttia, lyhyitä, minuutti. ne menivät vielä tosi hyvin, minuutissa vire pysyi ja mielentila vaikutti oikealta. Minuutin jälkeen lyhyitä ja se kaksi minuuttia. Puolentoista minuutin kohdalla keskittyminen vähän herpaantui, olisi heti pitänyt mennä palkkaamaan. Kuulosteli kun joku avasi alakerrassa jonkun rasian. Palkkasin ja vapautin. Nyt makuiluihin vaan lyhyitä kestoja, ei välttämättä enää olleenkaan reenitä. Harmittaa kyllä tuo, jos se jotenkin vaikutti tosi negativiisesti tohon paikkamakuuseen. Ja välimatkahan oli se metri, vähän yli. Mölleissä palkkaan makuusta ihan riittävästi, neljästikin, haluan varmistaa että se pysyy. Kauhea miten jotkut möllit jännittää. Ja täytyy nyt tolkuttaa itselleen, etten sielläkään ahnehdi liikkeitä vaan helpotan tarvittavat, eli jäävät ja paikkamakuun. Ja saahan siinä välissä nakkiluokassa tosiaan palkata.

Oltiin tänään Johannan ja Demin kanssa pitkällä lenkillä, mentiin keskustassa. Oli kiva lenkki, oli mukava vaihtaa koirallisia kuulumisia jonkun kanssa oikein kunnolla. Demi oli muhkeutunut hurjasti ja rauhoittunut, siitähän saadaan Nemolle vielä kunnon kaveri!
Nyt meikä lähtee nukkumaan, ajatukset alkavat olla jo liian puuroa..