Aaaa, ei koulua viikkoon, mitä siitä seuraa. Vastauksena on elämä. Ihanaa, nukuin tänään pidempään kuin kuuteen, mitä luksusta! Nemo tosin ei tykännyt ja sai varsinaisen riemuidioottikohtauksen kun heräsin, voi raukkaa. Kävästiin aamusta tosi superpitkälenkki. Tänään paneuduttiin hihnakäytöksen treenaamiseen, ajattelin vaan että mitähän seuraavaksi. Eläimellä on mennyt viimepäivät remmissä vähän lujaa - en ihmettelisi vaikka sillä olisi niska kauttaaltaan ihan jumissa. Kyllä sinne päähän vähän älliä saatiin pienen muistuttelun kautta. Vapaana ollessaan Nemo viiletti kaukana edessä, kuunteli kuitenkin hyvin.
Lisäksi käytiin tekemässä lyhyehkö, noin 7m jälki. Oikein hienoa jäljestämistä, vaikka viimeksi ollaan vissiin jälkeilty kesällä? Pitää tehdä nyt vielä muutamat alkeelliset jäljet ennen lumien tuloa. Aloin kerrankin opettaa Nemolle uutta temppua, oven avaamista. Laitoin ovenkahvaan roikkumaan tuommoisen "hihnan" ja ensin palkkailin koiraa siitä että se nappaisi sen suuhunsa lattialta, sitten nostin sen ovenkahvaan ja palkkasin siitä. Nempan oma oivallus vähän hidasta, mutta sitäkin tapahtui. Jee. Sitten koira onkin vaan nukkunut, eilen se kävi taas turisteilemassa Turussa. Uskomatonta, miten paljon se rakastaa automatkustelua. Ja käytöksestä päätellen kyseistä kaupunkiakin.
Treenejä, treenejä.
Maanantaina alkuillasta yhteiskoululla ihan tehokasta menoa, broileripalkkaa. Häiriötä jonkun verran. Kaukoja taas, ei muistaakseni ennakointiongelmia, palkkasin istumassa/maassa pysymisestä. Etäisyys puolitoista metriä, noin. Lyhyehkö paikkaistuminen, kiva. Seisomisia ja maahanmenoja sekaisin ympäri kenttää, ei ongelmaa. Loppuun vielä superilosia noutoja, ohjatun noudon kapulalla. Oli ainakin Nemo iloinen :)
Perjantaina aika myöhään illalla juholan koulun kentällä, siellä sentään oli vähän valoa. Muuten pimeää ja kylmää kuin siperiassa, mikä vuodenaika. Kaveri oli mukana, joten se teki eka parit luoksepäästävyydet. Normihienoja, mutta kaveri onkin Nemolle niin tuttu ja Nemo suunnilleen palvoo sitä.
Virittelin piskiä ihan suullisesti, se oli ihan liekeissä "jeejeee mitä tehdään!!" hyppi ja pomppi sähäkkänä ympärillä. Alkuun seuraamispätkiä, eripituisia muutamat. Vitsit mitä supermenoa, paikka täysin oikee ja mieletön kontakti. Viimeisestä palkkasin oikein superherkulla, jollain kuivatulla broilerinsiipipalalla. Perään kaukot, hivenen sähellystä, sen verran pikkuherra kävi kierroksilla.
Elukka pienelle tauolle, kävin rakentemassa ruudun ja sitten vaan ruutuilemaan! Taas erilaisella opetustyylillä, kosketusalustalle ruutuun superherkkua. Olipa muuten vauhtia!!! Mahtavaa, Nemppa oli niin liekeissä. Loppun lyhyt paikkaistuminen ja yleistä sekoilua. Mukavat reenit.
Eilen myöskin iltareenit, nyt yhteiskoulun pihalla. Hemmetti kun jokapaikassa on niin pimeää :D sidoin Nemon pyörätelineeseen ja jouduin tovin venaamaan ympäristön rauhoittumista, kadulla meni Nemon niin rakastama supermielettömänihana tyttökoira ja sinnehän se kyyläsi. Koira oli muutenkin vähän jäissä, kun oon tottunut sen supervireeseen, oli nyt hitaampi. Vai pitäisikö sanoa hallittu. Kyllä tuollakin vireellä kokeessa pärjäisi.
Alkuun heti jäävät, ihan kisamaisina. Tosin ei siltä osin kisamaisina, että kehuin eläintä. Teki iloisesti molemmat jäävät täysin oikein, molemmista superpalkkaa. Jättebra! Lisäksi taas sitä paikkaistumista, joku puolisen minuuttia. Kaukoissa oli ensin tahmeutta ja sitten ennakointia, saatiin onnistuneetkin ilman sen suurempaa hinkkaamista.
Ei tässä sen suurempia ole tapahtunut, lenkkeillään ja treenataan varmaan koko loma ahkerasti. Onneksi fyssariin on enää reilu viikko, niin nähdään onko muutoksia tapahtunut. Ja jos koira olisi kunnossa, voisin alkaa katsella onko meidän seuralla tarjota vapaahallitreenimahdollisuuksia nyt talvella, en ole niitäkään vielä edes vilkaissut..... messari-ilmokaan ei ole vielä lähtenyt, mutta lähtee toivon mukaan lähipäivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti