21. elokuuta 2011

keep on smiling

Oho heh tämä blogi on hieman hiljentynyt. Mulla ei (vieläkään yllätys) ole uutta konetta, joten hidas tahti taitaa jatkua. Aikaakin on taas koulun myötä niin pirun rajallisesti... ollaanhan me silti kaikenlaista tehty.
Viikko sitten oltiin treenaamassa Lindan ja Aadan kanssa, tapahtumasta on kuviakin, joita tulee nähtäville joskus. Maanantaina Ainon ja Emman kanssa lenkillä. Ei kuvia, koko lenkin oli pirun sateista. Tiistaina vihdoin oltiin agitreeneissä, oli tosi hyvät treenit! Tokoa ollaan hiottu silloin tällöin kun siltä on tuntunut. Aika peruselämää siis.
Ensin vaikka kaikki mahdollinen tokotreeneistä. Koitan tiivistää. Sunnuntaina 14.8 tosiaan Lindan ja Aadan kanssa aamusta yhteiskoululla treenaamassa, luultavasti hieman liian aikaisin, kaikki taidettiin olla ihan silmät ristissä ja vähän hitaassa vedossa.
Nempan kanssa aika yksinkertaisia tehtiin, ensiksi paikkamakuu Aadan vieressä. 2min 12m, takapalkalla. Kahdella välipalkalla. Aivan tajuttoman siisti paikkis, kuinka hienoa. Tiellä meni joku Nemon hengenheimolainen, pieni valkoinen piski - sitä pälyili rajusti mutta ei noussut. Sitten pieni sarja paikkiksen ennakoimattomuustreeniä. Piski tauolle aitaan. Vielä vähän kapulointeja, sain vauhtia ja sairaan innon siten, että Linda piti Nemppaa, minä juoksin kapulan kanssa kiljuen karkuun, Linda päästi piskin ja heitin kapulan. Hitsi mikä vauhti! Ihana! Vielä paikkaistuminen 1min 7m, hiaano. Kävästiin vielä lenkillä. Koirat mm. yhdessä karkasi Nemon johdolla huutamaan muuan pariskunnalle..

Maanantaina sitten koulun parkkiksella illalla lyhyehköt treenit, missä panostukset. Seuraaminen, oli kisamainen. Aika lyhyt, kahdella käännöksellä. Ja olipa tosiaan jännä. Piti paikan (ei jätättänyt/edistänyt), mutta seilasi kauas-lähelle-kauas, samoin kontakti katkeili. Lisäksi paikkamakuu 30s 5m, se oli pätevä. Pakko oli ottaa imuttamalla seuraamista loppuun, hienoa.

Keskiviikkona tokoa koulun jälkeen yhteiskoululla. Hyh, kurjat treenit. Koira oli jotenkin ihan "paniikissa" jo koko matkan, hirveästi pälyili ympärille ja örähti jokaisesta asiasta, kaikki vaikutti epäilyttävältä. Laitoin Nemon hetkeksi aitaan kiinni ja seurasin käytöstä. Karjahti jokaiselle ohikulkijalle ja pälyily jatkoi. Tästä huolimatta aloin treenaamaan, ei olisi pitänyt.
Ensin sekaisin maahan seiso maahan seiso yms, vapautin heti heittämällä namin. Muutaman kerran sekoitti.
Ekassa paikkiksessa nousi, nyt oli ahdistunut voi ei, lähti perään nimittäin takapalkasta huolimatta.. toinen helpotettuna, 7m 1min, välipalkka. Vähän edelleenkin paineissa, makasi silti. Kehuin kokoajan. Kaukoissa oli myös sekavan oloinen. Imutusseuruut ihan ok.
Tiivistetysti oli koko treenien ajan aivan sekaisin..

Nyt viikonloppuna oonkin varmaan treenannut enemmän kuin viikolla. Eilen koulun pihalla. Paikkis 40s 5m, tosi hiaaano. Hidasta seuraamista, annoin tarjoilla, tosi pätevä. Kulki nakutettuna vieressä, kontakti ei katkennut kertaakaan. Ööm seurasi paremmin kuin käskyn alla... jos kukaan tajuaa mitä tarkoitan.
Kaukot vähän hitaat, otin vaan kaksi toistoa kutakin. Riehuttiin vaan sitten ihan sairaasti, kierrättelin tolppia, heittelin nameja, temputin ja muuta.
Tänään samassa paikassa, maahanmenoja ja stoppeja sekaisin, tosi pätevät. Makuu 1min 10m, tosi jees. Yksi välipalkka. Mullakin oli oikea mielentila, en pelännyt ollenkaan koiran nousevan. Sitten vaan yleistä riehumista.
Hyppyä reenasin eilen ja tänään myös otetaan!
Tiistaina oli agitreenit. Ja vihdoin päästiinkin sinne saakka! Ensiksi takakentällä katsottiin vähän koiran hallintaa ja meidän kontakteja. Nemon kanssa semmoisia, että jätin koiran istumaan ja sitten käveli koiran ohi ja jossain vaiheessa vapautti. Tätä jatkettiin siihen saakka, kunnes häiriötä oli paljon; juoksin koiran ohi, ensin nostin käden ja sitten vasta vapautin. Nemo oli aika pähee, tässäkin huomasi että oon koko kesän hinkannut paikallaoloa (vaikka meillä on agissa eri paikkakäsky). Koiralla ei ollut nousemisongelmia, sen sijaan ongelmia saiko lähteä. Vapautuksesta tuli aina viiveellä. Heh heh...
Sitten kontaktien treenaamiset kokonaan täysin uusiksi, juuri näin että annetaan koiran itse oivaltaa ja tarjota = palkka. Alkuun Nemppa tarjoili eri asentoja puomin loppupäässä, maahanmenoa, istumista, sinnikästä tuijottamista, huutoa.. lopulta ihan oikeaakin juttua! Nyt täytyy ihan myöntää, en ole treenannut näitä ollenkaan kotona, jes hyvä minä :D
Katsottiin vielä hyppyjen laita. Kahden sarjaa, Nemo hyppäsi ekan, tokan kiersi. Toinen ohjaajista (oikosulku, en muista nimeä) innosti piskiä aivan hemmetisti ruoalla ja tämähän sitten kiiti hullun raivolla esteen yli. Kerran hyppäsi riman läpikin joo. En ole nähnyt Nemoa vielä noin liekeissä agilitystä.

Sitten Tiian kanssa kertailtiin takaakiertoja, ensin ihan erikseen. Putkea myös erikseen, sitten semmoinen jänskä pieni radanpätkä jossa takaakierto, putkeen takaakierto. En jaksa tehdä mitään piirroksia pahoitteluni. Nemppa teki ihan sikahienosti!! Takaakierroissa ei mitään ongelmaa, putkeekin ihanasti ja toinenkin takaakierto hyvin. Yritettiin vielä hyppy + putki, ei pelannut. Mutta oli aivan mielettömän hieno!
Treenit oli superkivat, harmi vaan että viimeiset puoli tuntia satoi kaatamalla vettä.
Nemppa on ollut koko viikon harvinaisen sekaisin (varsinkin keskiviikkona ja torstaina). Hajut on vetäneet puoleensa ihan hemmetisti, on meinannut lähteä lenkillä huitelemaan, ohitukset ei suju enää.. Torstaina porukat oli lähdössä samaan aikaan autolla kun lähdettiin lenkille, Nemo veti perusautopaniikit ja ensimmäiset puoli tuntia koko lenkistä yritti päästä takaisin kotiin, inisi ja pyrki jokaiseen lähellä olevaan autoon. Kuinka mukavaa.
Mitäs muuta tässä.. niin joo, siihen näyttelyyn viikko ja viime viikonloppuna jyrsäisin Nemon päästä kivan mallisen :-D tänään piti tehdä turkkiprojekti mutta jää väliin, hommasin itselleni jostain hemmetinmoisen flunssan. Saa nähdä jääkö (taas vaihteeksi argh) tiistain agiliidot väliin. Pitäisi vähän näyttelyjutskia kertailla eläimen kanssa.
Mikä myös mukavaa, munhan piti mennä sinne agikisoihin töihin mutta en mä tässä olossa tosiaan lähtenyt minnekään polkemaan tuonne hornan tuuttiin. Joo, vähän ärsyttää ensin ilmottaudun, sitten perun. Ei voi mittään.
Lisäksi saatiin paikka 10.9 olevasta tokokokeesta, siis apuaa....ok, ei oikeasti mitään stressiä. Mun pitäisi vaan tehdä nyt treenisuunnitelma. Tälle viikolle ei ollut kirjallista suunnitelmaa ja ei sitä oikeasti tullut treenattua hitustakaan mitään järkevää. Ja tuolla kokeessa teen sen paikkiksen, ihan sama, jos nousee, sitten nousee. Ei se elämä lopu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti