normipäiviä

Kevät tekee kovaa vauhtia tuloaan, toi loskakeli tekee mut vaan hulluksi. Koira on jatkuvasti märkä ja ei halua lähteä ulos. Oikeasti, tänään kun satoi vettä, sain raahata sitä perässäni koko vähän alle tunnin lenkin... onneksi innokas ulkoilija ja näin. On tuolla jossain jo asfalttia näkyvissä, varma kevään merkki!
Ollaan ihan normisti lenkkeilty ja treenattu. Treenaaminen tosin on ollut vähän.. aivotonta. Edistymätöntä. Joissain liikkeissä jummataan niin paikoillamme.

Viimeisen viikon aikana ollaan lähinnä hiottu sitä ikuisuusprojekti- paikkamakuuta, liikkeestä maahanmenoa ja hypyn jälkeistä seisomista esteen takana. Sekä ulkona että sisällä, säistä riippuen.

Paikkamakuut on sinänsä sujuneet ihan hyvin. Sisällä ollaan otettu reilusti yli kahta minuuttia, ongelmitta. Ulkona paljon lyhyempiä aikoja, märällä maalla korkeintaan puolta minuuttia. Hyvin on sujunut. Yksi päivä kävelykadun hälinässä yksi minuutinkin makuu (etäisyys tosin vain neljä metriä). Nemo oli tosi hyvin hälinästä huolimatta, superjee! Eilen feilasikin sitten yksi makuu kotipihalla, märkää, piski nousi ravistellen.. aaaargh. Muuten mennyt hyvin.

Liikkeestä maahanmenossahan on nyt myös jokin kriisi. En ole parin kunnon kieltämisen jälkeen ottanut liikettä kokonaisena, vaan takapalkalla apujen kera. Ekalla treenikerralla oli muistaakseni pysähtymis- ja käsiapu, nyt menee pysähdysavulla hyvin maahan kun treenataan takapalkalla. Yritän saada kyseisen liikkeen taas meidän varmimmaksi ja mukavimmaksi liikkeeksi. Nyt vaan näitä alkeistreenejä kun normaalina ei kerran toimi... en osaa liittää tätä muuhun kuin siihen paikkamakuukriisiin..

Tuo hypyn jälkeinen seisominen on myös niin yksi suuri ärsytys. Nemo seisahtuu automaattisesti hypyn jälkeen ilman käskyä, ja kun annan sen käskyn, piski istuu. Kun se seisoo, se yhdistää ensimmäisen kuulemansa käskyn heti istumiseen. Otan siihen jonkun pikkukäskyn jonka sanon mahdollisimman ponnettomasti. Oon nyt vaan palkkaillut heti seisomisesta ja liittänyt käskyä siihen.

Kuten kuvista huomaa, ollaan oltu taas Ainon ja Emman kanssa liikkeellä. Ja Nemoa kiinnosti taas takamus vähän liikaa, sen jälkeen Emma lyttäsikin pikkupiskin kunnolla ja se väisti collieta lähes koko loppulenkin. Että on se vaan pehmo.. muutenkaan piskit ei innostunut leikkimään lähes yhtään, joskus näinkin.

Plöää pitäisi vaan jaksaa treenata tuota makuuta niin pirusti. Sulaisi nuo loskat ja tulisi paljaat kuivat asfaltit ja hiekkakentät, odotan.

Jepaa, eipä nyt muuta.