mukava maanantai

Näitä messarikuvia tullaan näkemään blogissa vielä varmaan aika pitkään. Pääsen ehkä perjantaina kuvaamaan Nemoa, pääsen koulusta himaan jopa valoisan aikaan silloin.
On muuten aika true tokopiski, tarjosihan se kehässä parikin kertaa reipasta istumista ja pätevää kontaktia.

Tosiaan jotenkin hassun mukava päivä maanantaiksi? Yleensä kyseiset viikonpäivät ovat kaikkea muuta kuin mukavia ;)

Koulun jälkeen päätin ryhdistäytyä pirunmoisesta pakkasesta huolimatta, puin päälleni kunnon toppakerrastot ja lähdettiin Nemon kanssa pitkälle lenkille. Jätin jäbän fleecepuvun kotiin ja pärjäsihän se ilman sitä hyvin. Spurttaili vapaana ollessaan kuin mielenvikainen. Heti jos vähänkin pysähdyttiin, alkoi tassut nousta, että aika rivakkaan tahtiin koko lenkki vedettiin.

Kotona treeniä vihdoin ja viimein kolmen päivän tauon jälkeen. Ensiksi seuraamisen käännöksiä, uudella taktiikalla. Laitoin lattialle namin ja otin Nemon sivulle. Vasemmalle käännöksessä nami oli vasemmalla takana. Ja kääntyipä pirun hyvin myös paikallaan! Tätä pitää soveltaa tulevissakin treeneissä! Vasureita aika paljon, oikealle vähemmän. Jes hienoa.

Parit lyhyet paikkamakuut, toinen noin minuutin kylläkin.. hienosti Nemo pysyi, ei mitään kommentoitavaa.

Sitten vielä paaaljon, liiankin paljon ehkä, kapulointia sillä uudella ohjatun noudon kapulalla. Nemo tuo sitä mielettömän hyvin, sen verran kevyempi kapula. Annoin tarjota itse nostoa ja tuoda. Lopussa alkoi vähän sekoilemaan. Lopetettiin varsin onnistuneeseen suoritukseen - juoksin karkuun olkkarista keittiöön ja tää tuo kapulaa mulle perässä juosten, vautsi.

Illalla käytiin vielä Janessan ja Wilin kanssa ihan mukavanpituinen lenkki. Tulipahan touhuttua tarpeeksi.

helsinki winner

Aloitetaan nyt parista aikaisemmista tämän viikon jutuista. Torstaina käytiin Johannan ja Demin kanssa kivassa lumituiskussa treenaamassa kyrölän koulun pihalla. Hyvä treenimesta muuten, aurattu ja hyvä valaistus! Muistaakseni tehtiin vähän kaikenlaista, paikkamakuita, kapulointia, seuruun käännöksiä ja näyttelyjuttuja. Kivasti Nemo toimi. Sen jälkeen käytiin vielä pellolla.
Perjantaina olikin sitten trimmi. Sain laitettua Nemon ennen sitä omasta mielestänikin tosi hyvään kuntoon, turkki oli juuri täydellinen.

Mutta joo nyt on perinteisesti messarissa käyty! Alkufiilis oli eilisen jälkeen melkoinen ärsytys. Nemo oli juuri täydellisessä turkissa, keskittyi kehässä hyvin, seisoi mielestäni tosi hyvin. Ravaaminen ei mennyt ihan putkeen, no treeniätreeniä.

Avoimen uroksissa oli kolmetoista koiraa, joten melkoinen venaaminen oli kehässä. En jaksanut lähteä viemään piskiä kumminkaan siinä välissä kehän ulkopuolelle.

Tuomarina David Allan Espanjasta. Hyvin mielenkiintoinen tuomari. EH:han sieltä jälleen tuli. Arvostelu oli lyhyt ja mitäänsanomaton.

Rather heavy over all. Well bodied. Would prefer stronger body.

Hmm juu mun mielestä tuo arvostelu on vähän ristiriitainen. Ja miten sen saisi järkevästi suomeksi? Ei tainnut tuomari biisoneista mitään ymmärtää. Hieman ärsytti tuo arvostelun lyhyys. No, nyt kävi näin. Olen joka tapauksessa erittäin tyytyväinen Nemon käytökseen, on se vaan pirun hieno elikko.

Näytti näyttelyharrastus taas nurjatkin puolensa... joku ulkomaalainen pariskunta kehitti siinä meidän lähistöllä erään naisen kanssa kunnon tappelun pöytäpaikoista. Heillä oli siinä melkoinen leiri ja eivät yhtään voineet tiivistää. Järkkäritkään eivät saaneet kyseisiä tekemään mitään muutoksia.

Näin iso tapahtuma kun on, niin pitäis varmaan kaikki ottaa huomioon jotta kaikilla olisi mukavampaa.. huoh.
Mitäs muuta, tuli paljon tuttuja nähtyä, oli kiva vaihtaa kuulumisia ja nähdä!

Jonkin verran tavaraakin perinteisesti tarttui mukaan. Yksi normi nahkapanta, hyvä karsta jota etsinkin, hyviä treeninameja, näytepusseja ja uusi kansio näyttelypapruille sun muille.

"hei mites ois parit temput! jos mä vaikka vähän seisoisin tippuisko ruokaa"

Iso kiitos Lauralle kyseisistä kuvista! On se vaan pirun hieno piisonimies. Isot plussat Nempalle käytöksestä näyttelypaikalle, ei mitään rähinöintiä ja se menee siellä hälinässä kuin kala vedessä.

Katsotaan nyt mihin näyttelyyn suunnataan seuraavaksi vai suunnataanko yhtään minnekään! Toisaalta tuli tän näyttelyn jälkeen semmoinen fiilis pitäisikö oikeasti taukoa. Toisaalta taas tää näyttelytouhu on mun mielestä hauskaa (ja hullua), että varmaan jonnekin ensi vuonna mennään. Tämmöinen oli nyt tämän vuoden messari.

and i'm feeling good

Pitäisi nytkin jo olla nukkumassa dataamisen sijasta. Mutta pikaiset selostukset viimepäivien treeneistä ja niin.
Eilen käytiin Janessan ja Wilin kanssa vähän treenaamassa ja lenkillä, olipa kiva jutella jonkun kanssa kaikki koiralliset asiat läpi kunnolla. Tuli vähän puhuttua ensi vuoden tavoitteistakin, niistä voisin joku päivä tehdä ihan kunnollisen postauksen.
Kirkon parkkiksella eiliset treenit. Aika vähän treenattiin Nemon kanssa, mulla palkkana broileria ja iltaruoka. Autoja pörräsi kokoajan siinä parkkiksella, yhdessä vaiheessa jouduin keskeyttämään treenit ja palkata Nemoa ainoastaan vierellä pysymisestä, jätkä kun meinasi väkisin lähteä sinkoilemaan autoja kohtin. Jos olisin antanut, se olisi varmaan loikannut sisälle avoimista ovista.. autot on joo tosi kivoja.
Ensiksi vähän kapuloitiin, tosi hyvin toi kapulaa vähän pidemmältäkin (eli kolmen metrin päästä..)! Paljon palkkaa. Annoin tarjota myös itse nostoja, ok.
Parit aivan lyhyet paikkamakuut. Käväisin vain 15-20m päässä ja palasin heti palkkaamaan ja vapauttamaan. Hyvin oli senkin tovin kylmässä maassa, jees!
Loppuun iltaruoalla seuraaminen. Voi hyvät tavaton mitä menoa.. pikkasen edisti ja poukkoili sinne tänne, niin kovasti se avonainen ruokarasia veti puoleensa. No mentiin tälleen ja vapautin sitten hyvästä loppuperuksesta ruoalle. Ainakin intoa oli.

Tänään pääsinkin jo yhdeltätoista koulusta, tosin jouduin menemään puoli kolmeksi takaisin vielä. Heti kun pääsin himaan lähdettiin keskustaan kävelykadulle treenaamaan paikkamakuita ja lenkille.

Keskustassa onneksi hivenen rauhallisempaa kuin viimeksi. Jätin Nemon taas makoilemaan sinne reunaan. Ensin kaksi minuutin paikkamakuuta, toisessa kehuin. Palkkasin kummassakin vasta lopuksi, etäisyyttä viisi kuusi metriä. Sairaan hieno!! Rauhallisesti makasi, vähän katseli ympärilleen. Sitten vielä kaksi lyhyttä makuuta, jossa kävin noin viidentoista metrin päässä. Ja ihmisiä käveli mun ja Nemon välistä, mahtavaa häiriötä. Piski pysyi niin hyvin. Heti palkkaamaan ja vapauttamaan. Kyllä tää paikkamakuu tästä vielä ehkä jo talven aikana! Lopuksi vielä vähän temppuja. Kyllä olin sairaan ylpeä jätkästä. Käytiin vielä rantapuistossa lenkillä, hyvin kuunteli irti ollessaan. Illalla myös vielä peltolenkki laduilla - en tiedä mikä siinäkin on, laduilla Nemo juoksee aivan sairaan lujaa. Hyvin saatiin energioita puretuksi.

Musta tuntuu että tästäkin postauksesta tuli kaikkea muuta kuin järkevä. Kaksi päivää messariin. Vähän mietityttää herran turkki, lähinnä naama. En tajua missä vaiheessa noi värjäytymät on päässeet noin pahoiksi. Ja mitä pirua teen niille.

you're amazing just the way you are

Jee onpas taas huippufiilis Nemosta ja kaikesta sen kanssa tekemisestä. Kaikki vaan sujuu taas niin hyvin ja mulle on tullut sairas treeni-into, pakko saada treenata ihan kaikkea ja kokoajan. Pitää varoa etten kyllästytä koiraani..
Poistin sen edellisen lyhyen typerän postauksen kun se alkoi ärsyttää huimasti. Se oli todella ärsyttävä, jotain surkeita kuvia ja jotain turkkiselostuksia. Juu.
Aamulla vilkaisin ulos ja päätin että laitan piskille fleecepuvun. Lunta oli tullut niin sairaasti ja lisää vaan tuli. Heti kun vetäisin mustan hurtan fleecepuvun esiin kaapista, Nemo luimisti oikein kunnolla ja piiloutui sängyn alle. Menin alas, hetken kuluttua koira kurkistaa portaiden välistä alakertaan "apua onko sillä vielä se puku". Ei ihan tyhmä.. siitä huolimatta sille puvun laitoin ja hyvä ratkaisu oli! Lyhyempikin peltolenkki oli sairaan rankka sekä mulle että Nemolla (okei mulle lähinnä..) kun lunta oli teillä varmasti ainakin viisitoista senttiä. Saatiin ainakin tosi hyvää liikuntaa. Ja Nemo totteli puku päällä irti ollessaan!! Supervau.

Sisällä ollaan treenailtu, eihän tuolla ulkona edes voisi missään treenata. Toistaiseksi, toivottavasti ne auraisi jotain kunnolla..

Temppuiltiin tosi paljon. Kolme paikkamakuuta tehtiin, aika lyhyitä, kehuja ja palkkaa. Nemppa pysyy jo hyvin hereillä eikä ala pilkkiä. Sisämakuissa se oikeasti alkaa joskus vähän torkkua. Mutta hurjan hienoja, ei enää ollenkaan ennakoi maahanmenoa "paikkamakuu"- valmistelukäskyn kuullessaan.

Seuraamisen käännöksiä, varsinkin vasenta. En edes koita näissä sisätreeneissä nostaa virettä, se kun sisällä ei nouse. Ihan vaan tekniikkaa hiotaan. Oikealle kääntyilyt ihan hienoja, niihinkin pitää kumminkin saada lisää tiiviyttä ja messissä pysymistä. (treenasin eilen illalla yksikseni käännöksiä ja jo tänään huomasin että auttaa huomattavasti kun itsellä on ne jotenkin hallussa) Vasemmalle käännöksiä tosi hitaina, käsiavun kera. Aika hyviä nyt! Ei lähtenyt seilaamaan niin paljon vinoon. Heti onnistuneesta superpalkat.

Sitten vielä kaukoistumisia. Hmm. Ihan hyviä, etäisyyttä joku metri kaksi. Vähän sekoilua aina silloin tällöin. Pitäisi nääkin varmaan kunnolla alusta asti opettaa, jos joskus siellä avoimessa..? En tiedä miten opettaisin sitä kaukomaata sitten, mullahan on tossa istumisessakin uusi käsky.

Vielä näyttelyjuttujen treenaamista. Ravaamista, mikä sisällä hullun hankalaa kun on ahdasta. Palkkasin heti ravatessa eteenpäin katsomisesta, ja siitä että sietää näyttelyhihnan tunteen kaulassa, kun pidän hihnaa ylhäällä. Tiedätte. Tai sitten ette. Aivan mielettömän hyvin Nemo tarjosi sitten oikeanlaista ravausta, ettei pidä kontaktia muhun. Upeeta. Eilen illalla treenattiin sitä seisomista, se on niin makee! Tänään illalla vielä sitäkin.

Loppuilta rentoillaankin, tänään kaksi pitkää lenkkiä vedetty. Huomenna kouluun jee. Mutta messariin neljä päivää!

kunnon häiriötreenit

Olipa mukava aamulenkki, saatiin treenattuakin kunnolla häiriössä. Johannan ja Demin kanssa liikkeellä. Tyyppien meno oli hienoa, eiköhän siellä teidän kisoissakin hyvin mene! Ulkoilun yhteispituudeksi tulikin lähes kolme tuntia, nyt on piskikin mukavan väsynyt.
Käytiin treenaamassa kävelykadun hälinässä ja sieltä sitten rantapuistoon ja jäälle lenkille. Nemo juoksi Demin kanssa kuin heikkopäinen. Oli hauska katsella koiraa kun se meinasi revetä riemusta. Mitä nyt kerran karkasi huutamaan jollekin miehelle ja pari muutakin kertaa meinasi lähteä huitelemaan. Joka kerta kumminkin tuli kutsusta luokse, edistystä!

Aluksi etsittiin kävelykadulta vähän rauhallisempi paikka, eipä se nyt kovin rauhallinen ollut kumminkaan. Tokoiltiin samaan aikaan.

Päästin Nemon heti alkuun irti, hetken vaan kuljeskelin jätkän kanssa siinä vähän ja palkkailin kontaktin hakemisesta ja lähellä pysymisestä. Hieno. Temppuiltiin myös aika paljon, pujottelua, haukkumista ynnä muuta. Saatiin ihmisiltä paljon kummeksuvia ja hymyileviä katseita.

Ensin paikkaistuminen, olisiko yhteiskesto ollut sen minuutin? Jätin istumaan, kävin noin kymmenen metrin päässä, seisoskelin siellä vähän aikaa. Kävin palkkaamassa, olin jälleen tovin kauempana ja kävin vapauttamassa. Nemo tosi hieno, varmasti istui, vähän pälyili ympärilleen.
Vähän seuraamista, lyhyitä pätkiä. Oikein makeeta menoa, heti superkehut ja palkat.

Maahanmenon hinkkaamista eilisen epäonnistumisen perusteella. Ensin vaan pyörittelin Nemoa ympäri ja käskin siitä maahan, heitin heti palkan kun meni ripeästi maahan. Yksi kokonainen maahanjäävä. Aivan mielettömän superhieno! Tietääkseni meni heti maahan, seuraaminen oli tosi hienoa. Palasin vierelle ja vapautin heti siitä. Jesjes.

Johanna teki luoksepäästävyyden, Nemo antoi katsoa leegot hienosti. Hyvähyvä.
Sitten vielä reunassa Demin vieressä minuutin paikkamakuu, etäisyys olisiko kuusi seitsemän metriä? Oikein jättihieno, siis mieletön. Kerran kävin palkkaamassa. Vähän pälyili ihmisvilinää, mutta pysyi aivan loistavasti. Yksi erävoitto.

Vielä rasiaruokapalkalla luoksetulo. Alkuun meinasin ottaa aika lyhyellä matkalla, mutta pidensinkin sitten vähän, taisi olla 10m. Superhyvin jäi paikalleen. Vauhti hidas takana odottavasta palkasta huolimatta... vapautin suoraan ruoalle.

Olipa mukavat treenit! Oon niin tyytyväinen Nemoon. Keskustan häiriötaso oli ihan suunnaton siihen verrattuna missä häiriössä ollaan treenattu. Paljon ihmisiä, koiria, ja joku kärryponikin siellä veteli. Mahtava piski se on. Täytyisi vaan käydä kävelykadulla varsinkin viikonloppuisin treenaamassa...

do you know that there's still a chanche for you

Aika jännää. Tänään sisällä treenattiin oikein kunnon tovi seuraamisen käännöksiä ja näyttelyseisontaa. Ei ihmekään että varsinkin vasurille käännös on oksettava - ja semmoinen että tekee mieli repiä hiukset päästä - kun ei olla treenattu kunnolla sitäkään aikoihin.
Alkuun ihan paikallaan käännöksiä. Oikealle käännökset on tosi makeita, ei siis niin mitään ongelmaa!
Sitten se vasen. Niitä varsinkin imuttamalla, mutta koiran perse lähtee silti heittämään vahvasti viistoon. En osaa itsekään vielä kääntyä oikein, silläkin osuutta asiaan. Heti jos käännyn liian jyrkästi, Nemo säikähtää ja loikkaa paineistuneena kauemmas ja ottaa seuraavassakin vasurikäännöksessä tietyn etäisyyden. Imuttamalla vaan ja sitten paikallaan käännöksiä. Osa meni ihan ok, suurin osa tällä kertaa kumminkin todella huonoja.
Nyt vaan paljon treeniä, ja takapään käyttöä on myös treenattava. Jäi nyt vaivaamaan niin pahasti nuo käännökset, että koitan saada treenattua ne vuoden loppuun mennessä sisällä kuntoon.
Oon näyttelyseisomista treenannut tässä useampana päivänä jo. Lähinnä siis namin tuijottamista. Houkuttelen Nempan hyvään asentoon ja palkkaan heti namin tuijottamisesta, tuen samalla rinnasta ettei liikkuisi eteenpäin. Hyvin sujuilee.

Lähestulkoon heti sisätreenin jälkeen koulun parkkikselle iltaruoan kanssa. Suunnitelmana oli ottaa jäävät putkeen ja sitte se ruokapalkka. Nemopa pisti suunnitelmat vähän uusiksi.
Piski taisi mennä ruoasta ihan ylikiekoille. Seurasi hyvin, maahan- käskyn kuullessaan jäi seisomaan. No, ilkeästi vaan otin liikkeen vielä kahdesti uudestaan, kunnes kolmannella kerralla jopa meni maahan. En saakeli tiedä mikä tässäkin mättöi, se tasan osaa liikkeestä maahanmenon. Stoppi jo sitten parempi, tosin seuraus poukkoilevaa. Stoppasi hyvin, vierelle palattaessa liikuskeli. Loppuun se ruokapalkka... pirusti treeniä. Argh.
Parasta oli vielä kun joku nainen oli kyylännyt tämän epäonnistuneen treenin ja huusi lopuksi "onpa se hieno!" Juu, mahtava.

Saatiin huomiseksi treeniseuraa Johannasta ja Demistä, ihanaa oikeasti päästä koiralliseen seuraan. Nemokin lievästi kaipaa piskiseuraa..

Tuli tänäisten treenien seurauksena asetettua vielä pari tavoitetta loppuvuodelle.

Seuraamisen käännökset sisätreenillä kuntoon. Varsinkin se vasuri.

Paikkamakuu sisällä kuntoon. Vältettävä koiran nukahtamista kesken paikkamakuun...

Ja tietty iloisia treenejä vieläkin.

ps. messarin laput tuli eilen.. onneksi ei yhtään jännitä.

melko normaali

Tänään vedeltiin jo peltolenkki! Hienosti jaksoi pikkumies reippailla, eikä ole köhinytkään taas tässä. Kyllä se terve on, luotan niin. Että aletaan tästä pikkuhiljaa lenkkejä pidentelemään!

Ennen lenkkiä käytiin treenaamassa kirkon parkkiksella, kentällä on hivenen liikaa lunta. Nemo oli aluksi aika häsellysmielentilassa ja tarkkaili vaan ympäristöä valppaasti. Virittelin vähän tempuilla ja johan alkoi piski kuunnella. Otettiin myös epävirallinen luoksari aluksi innon kasvattamiseksi.

Ensin liikkeestä seisomista. Takapalkalla, pysähtyi silti pienellä viiveellä. Vartaloapu myös alkuun mukana. Loppua kohden ihan normeina, takapalkalla. Hienoja, pitää vaan tuota stoppia varmistella paljon.

Kaksi lyhyttä paikkamakuuta. Ekassa aika varmaan 30s, kävin palkkaamassa kerran ja kun palasin lopussa vierelle ja palkkasin, ennakoi istumisen ennen vapautusta. Käskin vaan takaisin maahan, palkka ja vapautus. Toisessa lyhyemmässä makuussa ei enää ongelmaa.

Vielä vähän kapulointia. Annoin Nemon tarjota itse kapulan nostamista, sitten myös vähän viskelin kapulaa. Ihan kivasti toi taas sen pari metriä, heitin heti palkan. Lopuksi taas vähän temppuiluja.

Olipa mukava treenata taas kunnolla! Nyt täytyisi saada treenit jokapäiväisiksi vaan..

Kuinka siistiä, joulukuu! Ja kohta loma!