Mitäs tähän nyt sanoisi. Erittäin mielenkiintoista möllitokoilua. Lähes kaikki mahdollinen meni pieleen meidän osalta :) espoossa oltiin mölliluokassa todellakin mölleilemässä. Koiria neljätoista, tuomarina Pirkko Bellaoui. Olipa helkkarin huono ilma siellä hallissa, sain mukavan päänsärynkin kotiin tuomisiksi.
Alku oli ihan katastrofaalista, teki mieli jättää koko homma sikseen ja painua kotiin. Onneksi jäin. Kun mentiin kehään, Nemon nenä viipyi tovin jos toisenkin maassa ja koko lyhyen ajan ennen paikkista sain nyppiä piskiä hihnasta, hajut veivät ihan kokonaan.
Liikkeiden välissä oli myös melkoista nuuskintaa, huhheijaa. Taitaa jäädä meidän osalta hallikokeet väliin jos se touhu tuommoista on. Tietty kun ei kovin halleissa treenailla, ne hajut vie ihan sata nolla.
Luoksepäästävyys 10 joo ei nätti. Perse nousi, sen takia kun jätkä nuuski maata. Oujee.
Paikallamakuu 0 oh mikä yllätys!! Aluksi meinasin jo että en tee makuuta, no miksi sitten TEIN?! Olen tyhmä. Nemo nuuski ihan sairaana kokoajan mattoa, kun jätin, jäi mukavantuntuisessa mielentilassa. No, eiköhän heti viereinen lagotto lähtenyt omistajansa perään ja rivistä oikealta sinkosi kaksi koiraa juoksemaan ympäri hallia. En ehtinyt edes palata Nemon luokse varmistelemaan, kun tämä nousi hyvin epävarmana ja paineistuneena. Jesjes!! Kävin laittamassa piskin maahan ja palkkasin sen loppumakuun aikana kaksi kertaa. Pysyi. En voi sanoin kuvailla sitä fiilistä sen paikkiksen jälkeen - tuokaa ihmiset kokeisiin koiria, jotka vaikka pysyvät maassa? Ei siinä muuta kuin taas rakentamaan makuusta turvallista tilannetta piskille, miljoonia ja miljoonia treenejä.
Seuraaminen hihnassa 9 en tykännyt menosta itse yhtään, innotonta, käännökset väljiä, jotenkin löysää. Kontaktikin putoili.
Seuraaminen vapaana 8 mielestäni tämä oli hienompi kuin hihnaseuruu! Innokkaampi oli, tosin juoksussa jätätti ja kontakti katkeili, käännökset väljiä. Mitä näissä seuruissa tapahtui?
Liikkeestä maahanmeno 0 tässä vaiheessa mua alkoi jo oikeasti naurattamaan ja rentouduin täysin :D Hyvin seurasi, maahanmenosta ei tietoakaan. Näin vaan peilistä miten pieni istuu ja killittää mua nauraen... näin juuri.
Luoksetulo 10 ei onkelmia, alussa tosin nuuski, ei yleensä tee tätä. Vino loppuperus.
Liikkeestä seisominen 9 mun mielestä hyvääää! Pari askelta otti käskyn jälkeen. Niin ja alussa tosin puudeli tarjoili maahanmenoa heh.
Estehyppy 8 menin ihan kiinni esteeseen, Nemo loikkasi hyvin. En antanut mitään stoppikäskyä, siitä pisteitä, sekä Nemon vastaantulemisesta. Mutta braa!
Kokonaisvaikutus 9 kuulemma tosi kivaa menoa, multa vaan turhat avut ja semmoiset poies. Ja paremmin koiran viretilan ja kiinnostuksen ylläpitoa liikkeiden välissä.
Eli siis 3-tulos ja 133p.
Tosiaan palkkasin Nemon jokaisen liikkeen jälkeen, alku meni jo paikkiksen osalta niin pieleen että halusin koiralle hyvän fiiliksen päälle. Ja sehän onnistui, pikkumies teki melko ilolla! Kehuin myös sitä liikkeiden välissä paljon enemmän kuin aikaisemmissa kokeissa, taisi tuottaa tulosta. Seuraamisissa tuli tosiaan annettua lisäkäskyjä, muuten ei olisi onnistunut ollenkaan. Seuruut vaatii todellista kestävyystreeniä, jos se mitenkään onnistuisi koskaan. Liikkeiden välissä hajut vähän vei, no mitä siitä.
Kun katsoin noita videoita, totesin että olen aika tyytyväinen loppujen lopuksi! Nemo teki töitä ihanalla innolla ja pikkumokia siellä täällä vaan! Se paikkamakuu nyt ketuttaa niiiiiiin armottomasti että en tiedä mitä teen. Hypystäkin on video, mutta en saanut sitä käännettyä. Ensiksi tuli taas luovutusfiilis mutta jatketaan treenaamista kahta kovemmin. Ei se ole sittenkään niin tavattoman helppoa vissiin "tänä vuonna me saadaan ne ykköset". Oon kyllä päättänyt että saadaan ne... mutta otan tämän reissun nyt hyvän kokemuksen ja treenin kannalta, tästä hyvä jatkaa :)
Niin ja loppukevennyksenä kaveri ja äiti istuivat kehän laidalla kuvaamassa kun lähdettiin Nemon kanssa tekemään yksilöliikkeitä. Joku enkkusprinkkunainen oli tokaissut hyvin tuohtuneena että "mitä toikin bichoni on tullut tänne tekemään?!" Jaa että semmoisia liikkeellä, eiköhän se bichoni tehnyt siellä ihan samaa kuin muutkin!
20. helmikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Nyt tulee tällänen tekstimaraton!
VastaaPoistaNäin unta että kommentoin tähän postaukseen :D Hienosti meni teidän möllit paria kämmiä lukuunottamatta! Ootte kuitenkin koko talven treenannu ulkona ja ilman muita koirakoita. Ulkona pakkasessa koiran nenä on jäässä joten se ei haista niin paljoa, te ootte niin paljon työstäny sitä ulkotreenaamista että se menee ikäänkuin rutiinilla. Hallikokemus olikin sitten täysin uusi juttu joten älä pistä treenien piikkiin teidän epäonnistumisia. Voit olla vain ylpeä sun hienosta bichonista! Kyllä biisonitkin osaa ;)
Itse vaihdoin paikallamakuukäskyn ja virittelykäskyn. Aika nopeasti palasin takaisin vanhoihin koska uusien käskyjen opettaminen vie aikaa ja yhtälailla niidenkin kanssa tuli epäonnistumisia. Suurin pulma mulla oli pmakuussa etten luottanut itseeni enkä koiraan. Tiesin, että me oltiin treenattu lukuisia kertoja ja lukuisia kertoja me oltiin onnistuttu. Se yksikin kerta kun se koira nousee maasta saa (ainakin mut) epävarmaksi ja alan tiedostamatta jännittämään sitä seuraavaa nousemista. Aluksi opettelin tekemään mielikuvaharjoitteluja. Mietin mielessäni esimerkiksi kaupassakäyntiä. Sen ajatuksen pitää pysyä pois koirasta ja epäonnistumisesta. Myös samanlainen rento asento pmakuussa auttaa jännityksen postumista. Kun sä jännität, koira on jännittynyt ja sittenhän se noidankehä on syntynyt. Eli kaiken a ja o, on se että sä viihdyt tehdessäsi koirasi kanssa töitä. Sä et jännitä, koska miksi sulla olisi syytä jännittää koska oot treenannut koirasi niin hyvään kuntoon!
Mun henkilökohtaiset vinkit; aina sama virittelykäsky (samalla äänenpainolla ja kovuudella), rauhallinen ja rento (!) kävely koirasta poispäin ja aina sama (rento) asento. Voit rauhassa käännellä päätä! JA aina kun meette uuteen tilanteeseen (kuten sinne hallille) niin tee etukäteen muutama lyhyt (5-20s tai jopa 20s-1min) paikallamakuu niin että ne onnistuu!
janessa: kiitos tosi paljon ihanasta kommentista, sä se osaat piristää! :D
VastaaPoistamietin kanssa itse että jaksanko loppujen lopuksi lähteä opettamaan niitä uusia, ei huvittaisi pätkän vertaa, toisaalta jos auttaisi, muttamutta loppujen lopuksi en tiedä. selkeää.
multa taitaa myös luotto koiraan puuttua. mutta kiitti oikeasti kovasti, tämmöset vinkit auttaa kovasti ja selventää kummasti päätä :D
no hyvä että osaan piristää :D
VastaaPoistaOikeesti suosittelen pysymään samoissa käskyissä mutta mikä estää vaihtaakkaan. Ja jos se koira nousee, kävelet hitaasti sen luokse pyydät se joko maahan TAI vapautat ja jätät todella ilmeettömästi ja eleettömästi makuuseen (lyhyt matka ja aika). Siis se ei saa minkäännäköistä vapautusta tai etuuksia nousemisesta. Ennemminkin se on vain koiralle häpeäksi ja ns. aikaa vievää.
Ja aina uudessa ympäristössä (nurmikko, hiekka, asfaltti, kuuma, kylmä, meluisa, rauhallinen, kostea, kuiva, muita koiria, ihmisiä, lapsia, takana ja edessä häiriötä, kolautuksia yms....) muistat ottaa ensin todella lyhyen makuun onnistuneesti vaikka se kuinka olisi varma makaaja niin silti pelaa varmanpäälle! Se kova työ palkitaan :) i promise!
janessa: tänkken jälleen hyvistä vinkeistä! :D kyllä tää tästä toivon mukaan vielä lähtee!
VastaaPoistaMutta sehän meni hienosti! 2 nolla liikettä ja silti 2-tulos. Ei siis yhtään huonosti =) Tsemppiä seuraavaan koitokseen. Ja onnea Nemolle 3-vee ikäpyykin saavuttamisesta =)
VastaaPoistasusan: kiitos paljon! :)
VastaaPoista