18. syyskuuta 2011

if it means a lot to you

kuvat c. Noora Hautamaa, viime viikon koe
Oon jo vähän toipunut. En voi sanoa mitään muuta kuin että historiamme huonoin koe :D  siis toisaalta ihan jees, toisaalta aivan järkyttävää. Huh huh, onneksi se on ohi. Koepaikalle mentäessä Nemppa oli ihan normi ja ihan normisti pitelin sitä siinä hengaamassa. Me numerolla 25, toisiksi viimeisiä. Tuomaroimassa Pirkko Bellaoui.

Nooh, sitten eka paikkisryhmä ja sitten meidän vuoro. Ja siitä se lähti. Nemo murisi kehääntulotarkastuksessa tuomarille. Se murisi. Mä en meinannut uskoa korviani, ihan uhmakkaasti murisi. Tosin tuomari pyyhkäisi koiran takamusta paperilla, muistaakseni missään muussa kokeessa ei ole toimittu näin, en ole varma. Mutta en ainakaan muista. Mulla meni pakka ihan sekaisin kun menin riviin. Ja ofc, Nemo murisi myös luoksepäästävyydessä. Luoksepäästävyys 5. En tehnyt siis paikkista, mutta tämän jälkeen mulla oli fiilis totaalisesti pilalla. Iskin koiran boksiin ja mietin pääni puhki. Miksi, miksi se murisi juuri tänään? Onko se kipeä, lihasjumit? Kokiko se tilanteen jotenkin uhkaavana? Muistiko se jonkun vastaavan tilanteen joka on ollut epämiellyttävä tai pelottava? Mitä.
En tosiaankaan saanut itseäni koottua ennen yksilöliikkeitä ja se näkyi. Meinasin ekaksi jo keskeyttää tän jälkeen, mutta järkipuhe auttoi, ei yksi koe maailmaa kaada. Mitä merkitystä tällä on mun tai Nemon tulevaisuuden kannalta, siis oikeasti? Onko tää tärkeetä. Tiedän vastauksen varsin hyvin.
Lähdin sitten melko jäissä kehään. Ja koira oli ihan asfffgg siis se oli ihan liian sähäkkänä, huusi kehään mennessä.

Hihnaseuruu 8 mielenkiintoista menoa, ihan kivaa. Käännökset kuulemma täpäkät, lopussa vähän seilasi ja yksi perusasento jäi.
Vapaana seuraaminen 7,5 tässäkin jäi yksi perusasento? Enemmän seilaamista lopussa ja kerran vissiin vähän jäi. Käännöksistä kiitosta.
Liikkeestä maahanmeno 0 luulin jo et se meni maahan! Istua tönötti nätisti. Nemo arpoo kumman jäävän tekee. hienoa.
Luoksetulo 9 tosi hiaaaano! Loppukarjahduksesta piste pois :)
Liikkeestä seisominen 8,5 vissiin aika täpäkkä!
Tässä välissä Nemo karkasi kehästä salamannopeasti tarkastamaan teltan takana olleita säkkejä, oisko ruokaa. Tuli nopeasti kutsusta takasin. Tääkin uus kiva juttu, ennen ei ole tapahtunut.
Hyppy 10 sai hymyä munkin naamalle. Ehkä se on vihdoin kunnossa?
Kokonaisvaikutus 6 karkaamisen takia. Kivaa menoa, tuomari vaan sanoi että huomasi itsekin mun jännityksen, joka taisi alkaa murinasta ja varmasti sanoi sen vaikuttaneen. Niin se teki.
ALO3 121p.

Lähdettiin kehästä, Nemo huutavana sähköjäniksenä. Kehuin ja vähän rauhottelin sitä, sitten palkkaa turpaan. Kiitin itseäni, että en keskeyttänyt. Menihän toi kuitenkin jotenkin! Koira oli kehässä ehkä myös aavistuksen jännittynyt, tarkkaili ympäristöä (myös tuomaria) normia enemmän.
Eniten harmittaa se, että hitot en tukenut koiraa yhtään. Jännitin ja kehässäkin kehuin sitä vaan aavistuksen, se sai lähestulkoon pitää vireensä itse yllä. Ei siinä kyllä ongelmaa ole, se meinasi joka välissä lähteä lapasesta. Huoooh.
Niin monta omaa mokaa tuli taas tehtyä. En ole jännittänyt sen ekan kokeen jälkeen, mutta tän päivän episodi kyllä sai mut jännittämään.
Silti olen tavattoman tyytyväinen koiraan - jos ei muuta, sillä oli hiton hauskaa! Ja se teki tosi hyvällä draivilla, siinä ei mitään vikaa :-)
Nyt vaan eka selvyys, onko koira kipeä vai onko ihan psyykkinen juttu. Fyssarille oon yrittänyt koko viikon varata aikaa eläinsairaala aistiin, mutta puhelimeen ei oo vastattu. Kokeen lopuksi vielä tuomari pyysi Nemoa namien kera luokseen, syötti namia ja kopeloi läpi. Ei urahtanutkaan.
Voisin kiittää koepaikan "hyvää henkeä", kun oltiin luoksepäästävyydessä, oli muuan nainen julistanut vieressä kovaan äänen "että on se epäreilua kun jotkut jättää jonkun liikkeen tekemättä, turha se on kokeeseen tulla koiran kanssa joka ei osaa!!!!" Siis häh anteeksi mitä? Ja sitten ei voi edes päin naamaa sanoa, tänks.

Täytyy myöntää, että meidän tokot painuu nyt vähäksi aikaa pois päiväjärjestyksestä. Ensin selvitän ton murinan, sitten keskitytään ihan muihin hommiin toviksi ja sitten jatketaan. Seuraavaksi treenissä onkin pikkujutut ja yleinen hallittavuus.....
Alkuepätoivon jälkeen en voi kuin olla miettimättä, että mitä väliä? Yksi koe. Koiralla harvinaisen huono päivä. Ja osaksi ehkä myös omistajalla. Ei aina voi onnistua! Tämä harrastus on vielä niin "herkkä", että yksi tommoinen juttu saattaa pilata kaiken. Meidän tän vuoden saldoksi jää sitten 3x ALO3 ja se yksi ALO2.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti