just trust yourself

Voihan voihan voi. Mikähän nyt on. Tänään treenattaessa Nemo oli jossain vaaleanpunaisessa pilvilandiassa, kerpele. Kyllähän se teki, mutta se viimeaikojen 'jeejee pileet mitä nyt tehdään' asenne oli jossain todella kaukana. Mukavaa, miksi juuri nyt..
Treenin loppua kohden sain jätkää vähän innostumaan, mutta ei sitä tosiaankaan kiinnostanut. Huomenna treenivapaa, maanantai onkin sitten jo ihan uusi päivä. Toivotaan.

Yhteiskoulun kentällä aamulla siis. Ensin seuraamisen käännöksiä. Imuttamalla ei onnistunut yhtään mitenkään, en tajua. Se jolkottelee vaan laiskasti perässäni ja kattelee mua juuri sillä ilmeellä että seuraappa itseäsi.
Noo, sitten piirtelin itselleni suorakulmion kentälle ja sitä tehtiin. Siinä alkoikin jo paremmin sujua, imuttamalla ja käsi korkeammallakin. Loppua kohden Nemo alkoi jopa vähän innostua. Lisäsin vauhtia. Kävelynikin oli ihan loogista. Mitenhän saan noi käännökset ikinä kuntoon? Jos niitä ei saa ihan kuntoon, siinä on se probleema että pidemmässä seuruussa koira jää käännöksessä eikä sitten itse kiri, ja siitähän tulisi melkoinen jätätys tai sitten kymmenen lisäkäskyä minulta. Että olisi pakko saada ne wörkkimään.

Ollaan tehty tänään myös kaksi makuuta, toinen siellä kentällä. Sen aika noin minuutti, matkaa kahdeksan metriä. Häiriönä kadulla kulkevia koiria vissiin neljä eri suuntiin, vähänhän biisonin pää pyöri. Hyvin makasi, kehuin. Lopussa palkka, en käskenyt ollenkaan istumaan, se ennakointi kuriin. Vähän temppuiluja makuun jälkeen ja lähdettiinkin sitten vetämään.

Illalla lyhyt yyberpalkallinen makuu takapihalla, hyvä. Koira vaan edelleenkin niin poissaolevan oloinen.
Päivällä myös hyppyä sisällä, superhyvää. Sujuisipa se sillä oikealla esteelläkin.
Ei saisi treenata liikaa, ei. Huomenna rustaan sen suunnitelman vihdoin ylös ja sen mukaan aletaan treenailemaan. Tärkeintä on pitää puuhailu hauskana meille molemmille, varsinkin Nemolle. Eikä liikaa hinkkailua.
Aamulla testattiin pikkupiskin kestävyyttä, noei, mentiin yli kahden tunnin lenkki peltojen kautta ristinummelle ja Nemo sai juosta paljon vapaana. Hyvin jaksoi.

ps. Taidan muuten oikeasti olla 'hieman' väsynyt kun luin tokokokeiden sääntöjä ja ulvoin naurusta.. hauskuutensa kullakin.