Koirakin räjähtää pahasti tämmöisessä reissussa, huhhuh... Lähdettiin Lindan kanssa aamulla suunnistamaan kohti Mäntsälää pienten teknisten ongelmien jälkeen, ainahan niitä pitää olla, muuten elämä on liian tylsää! Mutta joo kiitos kyydistä ja seurasta, oli hauskaa loppujen lopuksi venaamisesta huolimatta!
Päästiin sopivaan aikaan paikalle. Nemo oli kuin jokin suuremman luokan idiootti, se oli lähes satavarma että ollaan tultu johonkin kivaan tokokokeeseen ja veti kierroksia kaikkien muiden puolestakin. Hirtti itsensä pantaansa ja karjui ja semmoista. Päästiin parkkihallin seinustalle rauhoittumaan vähän. Pienten kehä alkoi onneksi suhteellisen nopeasti. Meillä oli parina cavalieri. Nemppa kulki mallikelpoisesti ja pöydällä pyysin tuomaria vielä syöttelemään nameja sille, sittenhän Nemo hyväksyi käsittelyn mallikelpoisesti. Ei inahdustakaan, jee hienoa, me päästään vielä joskus näyttelyyn! Saatiin sininen. Ihanaa miten riemuissaan koira oli, kun tultiin kehästä ulos. Sille on mennyt siis mun palaute perille, yleensä olen kaikkien kehien jälkeen kaikesta huolimatta tyytyväinen siihen :)
Ehdittiin välissä käväisti pieni lenkki kulmilla ja sitten hengattiin vissiin tuskastuttavat kolmisen tuntia pölyisessä hallissa, ugh. En lähde ihan heti uudelleen. Ja jälleen sen takia, että sinisten kehässä tuomari soi Nemolle ehkä ohikiitävän silmäyksen ja laittoi ulos. Nooh, ei voi mitään! Hyvä treeni saatiin.
Tyytyväinen oon, onpahan väsynyttä piskiä ja takana yksi hyvä kokemus tuomareista. Jepjep.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti