Elossa ollaan! Jee joulukuu ja samalla vuoden viimeinen kuukausi, minne tämä aika menee? Lisäksi toivoin viime viikolla kovasti sitä lunta ja sitähän tuli niin hitsisti viime viikon loppupuolella! Pakkanen on hiponut vähän liiallisiakin lukemia, mutta kyllä kelpaa, en kaipaa sitä kuraa yhtään.
Pikkueläin on ollut ihan tajuttoman onnellinen lumesta, sen lenkit menevätkin lähinnä siinä, että tassut eivät koske lainkaan maata. Tyyppi kiitää kuin pieni duracellpupu ja hanki vaan pöllyää. On niin mielettömän kiva katsoa sen onnea ja riemua.
Ollaan lenkkeilty paljon, lauantaina tehtiin Ainon ja koirien kanssa yli tunnin lenkki arktisessa viimassa. Tytöt eivät kiinnostaneet Nemoa ollenkaan, kuten yllä olevasta kaverikuvasta huomaa...
Niin ja sitten pitää vielä taas jakaa semmoinen superihku hetki. Pari iltaa sitten olin ihan hullun väsynyt ja koko päivä oli ollut aivan jostain sieltä syvältä. Kävin sängylle makoilemaan, en ollut vielä aikeissa mennä nukkumaan. Hetken kuluttua karvakahjo kömpii rötköttämään mun päälleni, laittaa kuonon melkein ihan kiinni mun naamaan. Siinä se vietti hyvän tovin lämpöpatterina, tuhisi tyytyväisenä kun rapsuttelin sitä varmaan puoli tuntia. Rakastettava olento, kerta kaikkiaan.
Viikonloppuna onkin messari, tosi jees päästä näkemään tuttuja, shoppailemaan ja tsiigailemaan koiria. Lisää kuulumisia (ja lumikuvia!!) paremman ajan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti