6. huhtikuuta 2012

feeling some harm


Aamusta treenailtiin koulun pihalla Janessan kanssa. Mukana Wilin lisäksi käppänäneidit. Wilillä meni vähän lujaa ja Janessa komensi sitä paristi kolinapurkin kanssa treenien kuluessa, ja Nemppa taisi paineistua tästä.
Otettiin siis alkuun kehääntulotarkastus (joka meni ihan normisti, koira suht luottavainen) ja luoksepäästävyys. Luoksepäästävyydessä Nemo murahti Janessalle. Otettiin muutaman kerran uusiksi, kehujen ja namien kera, ei ongelmaa enää. Jos syytä etsin, se oli takuuvarmasti paineistunut tuosta kolinapurkkihommasta. Harmittaa vaan kun en itse sitä ensin tajunnut, olisi mun pitänyt tajuta kun mulla on tämmöinen pehmokoira. Mutta ei pidä jäädä kriisittämään, ei yksi epäonnistunut treeni pilaa koko tulevaisuutta! Mua vaan aina niin harmittaa, kun koira ahdistuu ja olisin voinut ennakoimalla estää sen.
Lisäksi seuraaminen joka onkin videolla. Alussa puppe mm törmäsi jalkaani ja vähän haahuili, keskivertokivaa mutta parempaankin pystyy. Tällä viikolla voisi tehdä vielä yhden treenin, jossa treenaan kokonaisen liikkeen tai pari.

Iltapäivästä käytiin kaverin luona, jossa oli superjänniä kissoja! Nemo bongasi katit jo eteisestä ja tuli aivan hysteeriseksi kun pääsi nuuskutteluetäisyydelle, se meni täysin sekaisin voi raukkaa.. schapendoestyttö Tinkasta Nemppa ei oikein kiinnostunut, pikkasen ärisivät alkuun mutta ei kummempia. Nemppa sai ainakin aamun vastapainoksi hyviä kokemuksia taas, tapasi viisi uutta ihmistä. Häntä vispasi hulluna ja pikkutyyppi sai tyypillisen hepulikohtauksen, jossa juostaan ympäriinsä ja karjutaan päättömästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti