Mukava ensimmäinen löhöämislomapäivä. Eilen oli veljen yo-juhlat ja oli rankkaa, siis Nemolle. Ihmisiä tuli niin hemmetisti niitä vaan tuli biisoni oli aivan hämillään. Jouduin pitämään sitä kokoajan remmissä, ovet auki yms ja ettei mennyt ruokiin. Nooh, sieti hyvin kaikki tuhannet rapsutukset ja pörrötykset. Kun pikkulapsia tuli, se meni sitten yli. Alkoi murina. Tosi kiva, positiivisia lapsikokemuksia. Pyysin lapsia vaan menemään pois ja sain eläimen rauhoittumaan. Liian paineissa. Nukkuipa koko illan kuin tukki. On ne juhlat rankkoja.
Paikkamakuukriisi vol. kymmenen miljoonaa. En oikeasti jaksa. Päivällä treenattiin pihalla nurtsilla kisamainen makuu, aikaa 1min 25s. Muutama palkka, siis todella pätevä. Ei häiriintynyt kosteasta nurmesta tai hyttysistä joita oli sairaasti. Myöhemmin koulunpihalla, häiriötä riitti. Kisamainen makuu, luulisin että kaksi minuuttia oli, yksi palkka. Jouduin keskeyttämään paikkiksen autojen takia.. ja sitten muutama lyhyt vielä, mielettömän hienoja. Koira makasi niin rennosti. Lisäksi jäävien kertailua, yyberhyviä! Nyt muistan ylihuomisen kokeessa äänensävyn.
En tajua vaan sitten iltaa, Ainon ja Emman kanssa harjulan koulun kentällä. Okei, uusi kenttä. Kuuma. Onnistunut, jossa Aino kiersi colliensa kanssa ympärillä. Sitten muutama peräänlähtö jo jätössä. Onnistunut, jossa Aino kutsui koiransa Nemon vierestä. Siihen jäi. Ei sen pää vaan kestä... tai mun pää.
Niin joo ja tehtiin Ainon ja Emman kanssa jättilenkki. Piti tavata s-marketilla mutta joku oli k-kaupalla :D käveltiin sieltä koulun kautta sinne mannin metsälle vai mikä lie, ja käveltiin pitkä peltopolku toiseen päähän. Loppupäässä saatiin houkuteltua piskit ojaan vähän viilenemään, reilu meininki. Oli tosi kiva lenkki, tämmöisiä paljon lisää. Eikä punkkejakaan löytynyt, ainakaan vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti