onhan tässä vielä matkaa

Niin, on tässä vielä hieman matkaa kisoihin.. kauhea hinku vaan päällä. Tai sitten etsin jotkut loppusyksyn kisat, ilmoitan sinne, treenaan niitä ennen tavoitteellisesti.
Mulla olisi sairaasti kuvia tänne blogiin ja kaikkialle, tähän postaukseen ei nyt ainakaan tule enempää kuvia. Tänäiseltä on treenikuvia ja sitten on vaan perusnemosettiä.
Pidettiin kaksi treenivapaata ja eilen yksinkertaisia takapihalla, kapulointia ja perusasentoa. Tänään kentällä kapulointia, luoksari, seuruu, paikkamakuu ja luoksepäästävyys.
Ekassa luoksepäästävyydessä perse nousi, tokassa ei, palkkaa paljon vaan. Luoksetulo tosi nasta, seuraaminen ei. Se on alkanut poikittaa, edistää aika rajusti. Koskaan ei ole hyvä, sen siitä sain kun palkkasin pienestäkin edistämisestä. Katsotaan nyt, puutunko tuohon edistämiseen kunnolla, Nemon vire harvoin on niin hyvä. Makuu hyvä, aika ehkä puoli minuuttia. Kapulasta jätkä on alkanut vihdoin innostumaan, jes.
Tämmöinen pikakertaus. Pitäisi tehdä ihan kunnon treenisuunnitelmakin eikä vaan lähteä huitelemaan kentälle..
Nemo on ollut viime päivät ihan hullu, tosi villi ja kumminkin tottelevainen. Tänään pidin sitä yhdessä puistossa irti, selvästi näki että hajut veivät - pikkumies totteli silti! Upeaa mahtavaa.
edit/ vielä se, että Nemo ei ole koskaan ennen treenannut näin mahtavassa mielentilassa kuin viimeaikoina. Sen silmät loistavat, se on innosta aivan piukkana, niin kiihdyksissään ettei mitään rajaa. Siitä oikeasti näkee, että se nauttii. Se ei ole pakolla vääntämistä, se tekee mielellään, on kivaa. Tänäinenkin treeni oli loppujen lopuksi hullua säheltämistä, ei haittaa, kivaa oli. Oonkohan vihdoin löytänyt sen oikean treenivireen. Se TK1 ei enää tunnu niin mahdottomalta..